Tämän päivän artikkelissa tutkimme Halže:n kiehtovaa maailmaa. Halže on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja keskustelun kohteena eri alueilla. Kautta historian Halže:llä on ollut keskeinen rooli eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme eri näkökohtia, jotka tekevät Halže:stä tutkimisen ja pohdinnan arvoisen aiheen. Samoin tutkimme Halže:n vaikutuksia ja sovelluksia jokapäiväisessä elämässämme tarjoamalla kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Halže | |
---|---|
Halžen kirkko. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Halže |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Plzeň |
Piirikunta | Tachov |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | Kunta |
– Pormestari | František Čurka[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 35,6 km² |
Korkeus | 596 m |
Väkiluku (2020) (arvio) | 940 |
– Väestötiheys | 26,4 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Halže (saks. Hals) on kunta Tachovin piirikunnassa Plzeňin läänissä Tšekissä. Kunnassa asui vuoden 2020 arvion mukaan 940 asukasta.[2] Halžen paikkakunta mainitaan ensi kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1479. Halžen kirkko rakennettiin vuosina 1799–1801. Vuonna 1946 pääosa kunnan saksankielisestä väestöstä karkotettiin toisen maailmansodan jälkitunnelmissa.