Hammurabin laki

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Hammurabin laki:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Hammurabin laki on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime aikoina, ja on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja sovellukset eri yhteyksissä. Hammurabin laki on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksesta terveyteen ja rooliin yhteiskunnassa, ja se ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Hammurabin laki:n monia puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaamme. Kiinnitämme erityistä huomiota viimeaikaisiin Hammurabin laki:een liittyviin edistysaskeliin ja siihen, miten ne vaikuttavat aktiivisesti elämäntapaamme. Lisäksi tunnistamme Hammurabin laki:n aiheuttamat mahdollisuudet ja haasteet ja miten voimme vastata niihin.

Hammurabin lakien kivipaasi

Hammurabin laki on yksi varhaisimmista lakikokoelmista. Se luotiin Babyloniassa noin 1760 eaa. ja siinä on yhteensä 282 lakipykälää, jotka oli kaiverrettu julkisella paikalla olevaan kivipaateen. Laki on nimetty Babylonian tuolloisen kuninkaan Hammurabin mukaan.

Lain perusajatukseksi on sanottu periaatetta "Silmä silmästä, hammas hampaasta".[1] Tässä muodossaan fraasi ei kuitenkaan ole peräisin Hammurabin laista vaan Vanhasta testamentista,[2][3][4] mutta myös Hammurabin laissa oli erilaisista väkivalta- ym. rikoksista ja veloista säädetty saman periaatteen mukaisia rangaistuksia. Oikeustieteessä tästä periaatteesta käytetään nimeä talio. Eräissä tapauksissa kuitenkin Hammurabin lain mukaankin tuomittiin väkivaltarikoksista vain sakkoa, erityisesti, jos rikos kohdistui alempaan säätyyn kuuluvaan henkilöön.[5]

Laki käsitteli lähinnä varkautta, paimentolaisuuteen liittyviä kysymyksiä, omaisuudelle aiheutettua vahinkoa, naisen oikeuksia, avioliittoa, lasten oikeuksia, orjan oikeuksia, murhaa ja erilaisia pahoinpitelyjä sekä kuolemaa. Rangaistukset olivat erilaisia eri yhteiskuntaryhmän jäsenille. Verotuksesta laki ei mainitse mitään[6].

Hammurabin laintaulukivi

Kivipaaden yläosa. Kuninkaan edessä on jumala, luultavasti auringonjumala Shamash, jota pidettiin lain antajana.

Joulukuun 1901 ja tammikuun 1902 kaivauksien aikana J. de Morganin johdolla ranskalainen retkikunta löysi Hammurabin lakipatsaan Persian muinaisen pääkaupungin Susan raunioista. Löydettäessä patsas oli särkynyt kolmeen osaan. Se koottiin ja kuljetettiin Pariisiin, missä se on nykyisin Louvressa.[7] YK:n päämajassa sijaitsee Irakin lahjoittama replika steelasta.[8]

Hammurabin laintaulukivi on mustaa dioriittia. Korkeutta kivellä on 2,25 m, ympärysmittaa ylhäällä 1,65 m, alhaalla 1,90 m. Patsaan yläosaan hakatun Hammurabia esittävän reliefin korkeus on 0,65 m, leveys 0,60 m.[7]

Itse lakiteksti on hakattu nuolenpäämerkein 51 oikealta vasemmalle juoksevaan pystysuoraan palstaan, joista 23 on patsaan julkisivulla, 28 sen kääntöpuolella. Seitsemän palstaa kääntöpuolen alalaidasta on kuitenkin turmeltu, mitä tuhotyötä on epäilty elamilaisten tekemäksi heidän ryöstettyään patsaan ja kuljetettuaan sen Susaan.[9]

Hammurabin laintaulukiven teksti jakautuu kolmeen osaan: esipuheeseen, lakiin ja loppulauseeseen. Itse laki koostuu neljästä osasta: Johdanto: Prosessioikeus (§§ 1–5), Omistusoikeus (§§ 6–126), Perheoikeus (§§ 127–195) ja Kostamisoikeus (§§ 172–282).[10] Yhteensä Hamurabin lakiin kuuluu 282 erilaista lakia.[11]

Pykäliä Hammurabin laista

  • 21. Jos joku on murtautunut taloon, niin surmattakoon hänet murtoaukkonsa kohdalla ja muurattakoon muuriin.[12]
  • 48. Jos jollakin on (sadossa maksettavia) korkorasituksia ja Adad hävittää tai tulva huuhtoo pois hänen peltonsa tai veden puutteessa vilja ei kasva, niin älköön hän sinä vuonna antako velkojalle viljaa; liottakoon tauluaan (=velkakirjaansa) (vrt. uudistakoon sopimusta) älköönkä maksako sen vuoden korkoa.[13]
  • 196. Jos joku puhkaisee vapaan miehen silmän, niin puhkaistakoon hänen silmänsä.[14]
  • 200. Jos joku lyö vertaiseltaan mieheltä hampaan, niin lyötäköön häneltä hammas.[15]
  • 201. Jos hän lyö puolivapaalta mieheltä hampaan, niin maksakoon 1/3 minaa hopeaa.[15]
  • 229. Jos rakennusmestari on rakentanut jollekulle talon eikä ole tehnyt työtään vankaksi ja talo, jonka hän on rakentanut, sortuu ja aiheuttaa talon omistajan kuoleman, niin kyseessä oleva rakennusmestari surmattakoon.[16]
  • 282. Jos orja sanoo omistajalleen: "et ole herrani!", niin omistaja todistakoon hänet orjakseen ja leikatkoon häneltä korvan.[17]

Hammurabin vai Mesopotamian lait

Noin vuoden 1750 eaa. aikaan seemiläisiin kansoihin kuuluneet babylonialaiset valloittivat Mesopotamian kuningas Hammurabin johdolla. Hammurabi nousi Mesopotamian valtiaaksi ja tuona aikana babylonialaiset omaksuivat mesopotamialaisten lakikäytännöt, ns. Hammurabin lait, ja ottivat ne omikseen. Siispä nimitys "Hammurabin lait" ei anna todenmukaista kuvaa lakien oikeasta alkuperästä. Ennen Hammurabia lakeja laativat muun muassa Uus-Sumerin Ur-Nammu ja Isinin Lipit-Ishtar.

Lähteet

  1. ↑ The Avalon Project: Code of Hammurabi (Kohdat 196, 200) Yale Law School. Arkistoitu 16.9.2007. Viitattu 8.12.2007. (englanniksi)
  2. ↑ 2. Moos. 21:23–27
  3. ↑ 3. Moos. 24:19–20
  4. ↑ 5. Moos. 19:21
  5. ↑ Armas Salonen: Hammurabin lait, s. 35, 89–92. Suomentanut johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen. Helsinki: WSOY, 1951.
  6. ↑ Maailmanhistorian käännekohtia 1, Helsinki Otava 1980, ISBN 951-1-05788-X, koko teos ISBN 951-1-05787-1, sivu 24
  7. ↑ a b Armas Salonen: Hammurabin lait/ muinaisbabylonian kielestä suom. sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen, s. 9. Helsinki: WSOY, 1951.
  8. ↑ Replica of The Codes of Hammurabi United Nations Gifts. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Armas Salonen: Hammurabin lait/ muinaisbabylonian kielestä suom. sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Armas Salonen, s. 10. Porvoo: WSOY, 1951.
  10. ↑ Salonen,m s. 21–25
  11. ↑ Code of Hammurabi | Summary & History Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Salonen, s. 49
  13. ↑ Salonen, s. 56
  14. ↑ Salonen, s. 89
  15. ↑ a b Salonen, s. 90
  16. ↑ Salonen, s. 94
  17. ↑ Salonen, s. 104

Aiheesta muualla