Hampus Dalström
Tässä artikkelissa Hampus Dalström analysoidaan yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen eri näkökohtia, vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen tutkitaan erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Hampus Dalström:stä erittäin mielenkiintoisen ja keskustelun aiheen. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta eri aloilla, kuten kulttuurissa, politiikassa, koulutuksessa ja teknologiassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Hampus Dalström:stä, jonka tarkoituksena on rikastaa tietoa tästä aiheesta ja rohkaista kriittistä pohdintaa sen roolista nykymaailmassa.
| Hampus Dalström | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. maaliskuuta 1829 Helsinki |
| Kuollut | 19. maaliskuuta 1882 (52 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | arkkitehti |
|
|
|
Axel Hampus Dalström (22. maaliskuuta 1829 Helsinki – 19. maaliskuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Dalström toimi pääasiassa yleisten rakennusten ylihallituksessa eri tehtävissä ja oli vuodesta 1870 sen ylijohtaja. Hän oli yksi johtavista suomalaisista arkkitehdeista 1860- ja 1870-luvuilla. Dalströmin tärkeimmät työt ovat Helsingissä sijaitsevat Vanha ylioppilastalo (1870), ravintola Kappeli (1867) ja Kaartin maneesi (1877). Hänen piirtämänsä rakennukset edustavat tyylisuunnaltaan uusrenessanssia.
Dalströmin suunnitteli useita 1860–1870-luvuilla rakennettuja majakoita.
Elämä
Dalström opiskeli arkkitehtuuria aluksi Tukholman Teknologisessa instituutissa ja Kuninkaallisessa Vapaiden taiteiden akatemiassa. Myöhemmin hän oli Suomen intendentinkonttorin oppilaana. Hän jatkoi opintojaan tekemällä opintomatkan Ranskaan. Dalström työskenteli 1860-luvun alussa intendentinkonttorissa eli vuodesta 1865 Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja nousi sen ylijohtajaksi. Hän joutui jatkuvasti erimielisyyksiin sekä nuorempien arkkitehtien että rakennusten tilaajien kanssa. Edustavuuden ja käytännöllisyyden yhteensovittamattomuus johti ongelmiin esimerkiksi Ateneumin rakennuttamisessa.[1]
Tunnettuja töitä
- Ravintola Kappeli, Helsinki 1867
- Helsingin Vanha ylioppilastalo 1870
- Oulun lyseon laajennus 1874–1875 (yhdessä Florentin Granholmin kanssa)
- Kaartin maneesi, Helsinki 1877
- Savonlinnan tuomiokirkko 1879
- Vanha lääninsairaalan mielisairasosasto, Oulu 1879 (yhdessä Georg Wileniuksen kanssa)
- Helsingin Ruotsalainen normaalilyseo 1880
Majakat
- Sälskär, Hammarland, 1868
- Marjaniemi, Hailuoto, 1871
- Ulkokalla, Kalajoki, 1871
- Säppi, Luvia, 1873
- Sälgrund, Kaskinen, 1875
- Hanhipaasi (1879) ja Heinäluoto (1877) Laatokalla
Lähteet
- Seppo Laurell: Suomen majakat. Gummerus, 2001. ISBN 952-5180-21-2.
- Suuri henkilökirja. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26140-8
Viitteet
- ↑ Viljo, Eeva Maija: Dalström, Hampus (1829 - 1882) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 5.11.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hampus Dalström Wikimedia Commonsissa
- Dalströmin työt Helsingissä (Arkistoitu – Internet Archive)
