Sälgrundin majakka

Sälgrundin majakka:n teema on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Vuosien mittaan siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja kiistanalaisia ​​teorioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Sälgrundin majakka:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme Sälgrundin majakka:n kiehtovaan maailmaan ja selvitämme, kuinka se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta.

Sälgrundin majakka
Sijainti
Sijaintipaikka
Sälgrund (d)View and modify data on Wikidata
Vesistö
Arkkitehtuuri
Arkkitehti
Korkeus
25 m [1]View and modify data on Wikidata
Materiaali
Värit
Luokitus
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (d)View and modify data on Wikidata
Osa kohdetta
Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
View and modify data on Wikidata
Otettu käyttöön
Varustus
Valon korkeus
30,2 m[2]View and modify data on Wikidata
Valonkanto
29,8 km[2]View and modify data on Wikidata
Valon ominaisuudet
LFl W 30sView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C4318View and modify data on Wikidata
List of Lights
MarineTraffic
NGA
116-17708View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Sälgrundin majakka on Pohjanlahdella Selkämerellä Sälgrundin saarella Kaskisten edustalla sijaitseva majakka, joka valmistui 1875. Se on Suomen ensimmäinen majakka, joka jo alun pitäen valmistui petrolikäyttöiseksi. Sen on suunnitellut Axel Hampus Dahlström. Majakan valo sytytettiin 13. syyskuuta 1875. Majakka maalattiin puna-valkoraitaiseksi. Aluksi sen punaisen valon kantomatka oli 11,5 meripeninkulmaa, mutta kun siitä poistettiin 1925 punaiset varjolasit, kantomatka kasvoi 16 meripeninkulmaan. Tornin pinta rapattiin 1931. Majakka automatisoitiin 1966, kun se kytkettiin valtakunnan verkkoon.[3]

Majakan ympärillä on pari pientä asuinrakennusta sekä suuri entinen luotsiasema. Majakkarakennuksia ylläpitää nykyisin Kaskisten kaupunki. Se on suosittu matkailukohde. Luotsiaseman majoitusta ja kahvilaa on hoidettu kesäisin yrittäjävetoisesti. Kesälle 2025 Kaskisten kaupunki kuitenkin haki poikkeuksellisesti luotsiasemalle majakanvartijaa työsuhteeseen kolmeksi kuukaudeksi. Pesti oli huippusuosittu ja hakemuksia tuli 150 kappaletta. Kaupunginjohtaja Markku Lumion päätöksellä paljon julkisuutta saaneeseen avoimeen työpaikkaan ei kuitenkaan palkattu ketään. Luotsiasema päätettiinkiin yllättäen vuokrata taas yrittäjille.[3][4][5][6]

Sälgrundin saaren eteläpäässä oli jo 1700-luvun alussa merimerkkinä riukukeko, joka säilyi siellä aina 1800-luvulle saakka. Keko purettiin 1850, ja sen tilalle rakennettiin valoton tunnusmajakka.[3]

Sälgrundin majakalta on osallistuttu Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun elokuun kolmansina viikonloppuina vuosina 2001–2005 ja 2007–2014. Myös 2023 otetaan osaa.

Kirjallisuutta

Lähteet

  • Sjöholm, Anne: Sälgrund Vene -lehti. 21.9.2021.

Viitteet

  1. ↑ (sv) Fyrwiki, Swedish lighthouse societyView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b (fi + sv) Suomen loistoluettelo, Liikenne- ja viestintävirastoView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b c Laurell s. 203–210
  4. ↑ Lotta Kallio: Kaskinen etsii vieraanvaraista majakanvartijaa ensi kesäksi ilkkapohjalainen.fi. 5.2.2025. Viitattu 14.3.2025.
  5. ↑ Lotta Kallio: Majakanvartijaksi hakeneet haastatellaan Kaskisissa tänään – Lue, ketkä saivat haastattelukutsun www.suupohjansanomat.fi. 7.3.2025. Viitattu 14.3.2025.
  6. ↑ Sälgrundin sopimus 2025 kaskinen-julkaisu.triplancloud.fi. Viitattu 25.3.2025.
Suomen majakat
Majakat
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
Suomen entiset majakat