Hannes Hako

Tänään astumme Hannes Hako:n kiehtovaan maailmaan, aihe, joka on herättänyt monien kiinnostuksen vuosien varrella. Ilmestymisestään lähtien Hannes Hako on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, joten se on erittäin ajankohtainen aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Hannes Hako:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme varmoja, että löydät kiehtovaa ja mielenkiintoista tietoa Hannes Hako:stä seuraavilta riveiltä. Liity meille tälle löytö- ja oppimismatkalle!

Karl Johannes Hako (ent. Flinck; 16. toukokuuta 1893 Turku – 16. syyskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja. Vaiheikkaan uransa varrella hän työskenteli useissa teattereissa eri puolilla Suomea. Hakon roolitehtävät olivat usein koomisia.[1]

Ura

Hannes Hakon vanhemmat olivat vaatturi Karl Viktor Flinck ja Ida Karoliina Vikström. Hän oli Turun lyseon oppilaana 1906–1908. Sittemmin hän opiskeli taiteita Turun piirustuskoulussa, ja toimi samaan aikaan Rafael Pihlajan apuna teiniteatterin lavastustehtävissä ja näyttelijänä. Hakon teatteriammattilaisen ura alkoi turkulaisessa puoliammattimaisessa Casino Operetissa näytäntökaudella 1915–1916. Sen jälkeen hän muutti Kaakkois-Suomen vireään teatterikaupunkiin Viipuriin ja näytteli Suomalaisen Maaseututeatterin riveissä kaudella 1916–1917. Seuraavan kauden hän näytteli helsinkiläisellä Kansan Näyttämöllä. Hakon ura jatkui Turun Suomalaisessa Teatterissa 1918–1925 ja edelleen Turun Työväen Teatterissa 1925–1926. Sen jälkeen hän siirtyi Porin Näyttämölle 1926–1929 ja palasi Turkuun kaudeksi 1929–1930.[1]

Hako jatkoi teatteriuraansa johtajan tehtävissä Oulun Näyttämöllä vuosina 1931–1933 ja Lahden Teatterissa 1933–1935. Kaudella 1937–1938 hän työskenteli näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa. Lisäksi Hako näytteli Iloisessa Teatterissa, useilla kiertueilla ja SF:n palveluksessa.[1][2]

Hakon näyttämötehtäviä olivat muun muassa Pastori Jussilainen, Salomon Harju (näytelmässä Olenko minä tullut haaremiin) ja Seitsemän veljeksen Juhani. Nummisuutareissa hän näytteli vuosien varrella useita rooleja.[1] Hakon elokuvaroolit olivat lähinnä sivuosia ja avustajatason tehtäviä.

Hannes Hako oli naimisissa vuosina 1927–1939 näyttelijä Maikki Sälehovin kanssa. Heidän poikansa oli kansanrunoustutkija, suomen kielen lehtori Matti Hako (1927–2014) ja pojanpoikansa käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Pekka Hako (s. 1957).[3]

Filmografia

Lähteet

  • Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1950
  • Elonet

Viitteet

Aiheesta muualla