Hans Hollein

Tässä artikkelissa tutkimme Hans Hollein:n maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion viime vuosina. Syntymisestään lähtien Hans Hollein on synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja vapauttanut tutkimus- ja keskusteluaallon useilla aloilla. Hans Hollein on jättänyt merkittävän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja teknologiaan, sillä se on vaikuttanut useisiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Näillä sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka on luotu Hans Hollein:n ympärille, tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Hans Hollein, 1976
Haas-Haus, 1985–1990, Wien.
Postmodernismi
Robert Venturi: Vanna Venturi -talo, 1959–1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.
Robert Venturi: Vanna Venturi -talo, 1959–1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.

Hans Hollein (30. maaliskuuta 1934 Wien – 24. huhtikuuta 2014 Wien[1]) oli itävaltalainen arkkitehti. Saatuaan diplomin Wienin taideakatemiasta hän lähti opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Hänet palkittiin Itävallan suurella valtionpalkinnolla (1983) ja Pritzker-palkinnolla (1985).

Holleinin työn jälkiä on nähtävillä useissa maanosissa, ja yksi tunnetuimmista rakennuksista on Wienin Haas-Haus. Hän oli jo 1960-luvulla vierailevana professorina Yhdysvalloissa, vuosina 1967–1976 professorina Düsseldorfissa ja myöhemmällä urallaan Wienissä. Hollein suunnitteli Albertina-museon uuden sisäänkäynnin katoksen, josta on tullut museon tunnus.[2]

Lähteet

  1. ↑ Architekt Hans Hollein gestorben DerStandard.at. 24.4.2013. Wien. Viitattu 24.4.2014. (saksaksi)
  2. ↑ Albertina History Albertina. Viitattu 3.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Pritzker-palkinnon saajat
1979 Philip Johnson – 1980 Luis Barragán – 1981 James Stirling – 1982 Kevin Roche – 1983 I. M. Pei – 1984 Richard Meier – 1985 Hans Hollein – 1986 Gottfried Böhm – 1987 Kenzō Tange – 1988 Gordon Bunshaft ja Oscar Niemeyer – 1989 Frank O. Gehry – 1990 Aldo Rossi – 1991 Robert Venturi – 1992 Alvaro Siza – 1993 Fumihiko Maki – 1994 Christian de Portzamparc – 1995 Tadao Andō – 1996 Rafael Moneo – 1997 Sverre Fehn – 1998 Renzo Piano – 1999 Norman Foster – 2000 Rem Koolhaas – 2001 Jacques Herzog ja Pierre de Meuron – 2002 Glenn Murcutt – 2003 Jørn Utzon – 2004 Zaha Hadid – 2005 Thom Mayne – 2006 Paulo Mendes da Rocha – 2007 Richard Rogers – 2008 Jean Nouvel – 2009 Peter Zumthor – 2010 Kazuyo Sejima ja Ryūe Nishizawa – 2011 Eduardo Souto de Moura – 2012 Wang Shu – 2013 Toyō Itō – 2014 Shigeru Ban – 2015 Frei Otto – 2016 Alejandro Aravena – 2017 Rafael Aranda, Carme Pigem ja Ramón Vilalta – 2018 Balkrishna Doshi – 2019 Arata Isozaki – 2020 Yvonne Farrell ja Shelley MacNamara