Nykyään Hans von Aachen on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Olipa kyse sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin historiassa, Hans von Aachen on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Hans von Aachen on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja ristiriitaiset mielipiteet ovat herättäneet intohimoista keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme Hans von Aachen:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syvän analyysin ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Hans von Aachen:n tärkeyttä ja sitä, kuinka se on muokannut nykymaailmaa.
Hans von Aachen | |
---|---|
![]() Hans von Achenin omakuva |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1552 Köln, Saksa |
Kuollut | 4. maaliskuuta 1615 Praha, Böömi |
Kansalaisuus | saksalainen |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Taidesuuntaus | renessanssi |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Hans von Aachen (1552 – 4. maaliskuuta 1615) oli saksalainen taidemaalari.[1]
Hans von Aachen syntyi Kölnissä, mutta hänen nimensä juontuu isän aachenilaisuudesta. Hän aloitti kuvataiteen teon Saksassa flaamilaisen mestari E. Jerrighin oppilaana ja muutti vuonna 1574 Italiaan. Hän asettui Rooman ja Firenzen kautta Venetsiaan.
Aachen oli manieristi ja sai vaikutteita myös ajan johtavilta saksalaisilta taidemaalareilta, kuten Bartholomeus Sprangerilta ja Hendrick Goltziukselta. Hän palasi Saksaan 1588 ja meni Münchenissä naimisiin säveltäjä Orlando di Lasson tyttären Reginan kanssa.
Aachen nimitettiin vuonna 1592 Rudolf II:n hovimaalariksi.[2] Hän muutti Prahaan vuonna 1601 ja kuoli siellä 4. maaliskuuta 1615.[3]