Tässä artikkelissa käsitellään Haplochromis:n aihetta eri näkökulmista, ja tavoitteena on syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen kehitystä ajan mittaan analysoidaan. Tuoreet tutkimukset ja tutkimukset esitellään, jotka valaisevat Haplochromis:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Samoin keskustellaan mahdollisista tulevista vaikutuksista ja tutkitaan uusia Haplochromis:een liittyviä tutkimusalueita. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Haplochromis:stä ja edistämään keskustelua sen merkityksestä ja merkityksestä nykymaailmassa.
Haplochromis | |
---|---|
![]() Haplochromis thereuterion |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Cichliformes |
Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
Suku: |
Haplochromis Hilgendorf, 1888 |
Katso myös | |
Haplochromis on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva kalasuku. Sukuun kuuluu 229 lajia.[1] Monia suvun lajeja pidetään akvaariossa.
Monet Haplochromis-suvun lajit ovat äärimmäisen uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Syynä on muun muassa liikakalastus.