Tässä artikkelissa tutkimme Harderwijk:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia eri puolia, jotka tekevät siitä niin merkityksellisen nyky-yhteiskunnassa. Ammatillisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin Harderwijk on ollut lukemattomien tutkimusten ja analyysien kohteena, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja laajuutta. Erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden kautta sukeltamme Harderwijk:n monimutkaiseen universumiin löytääksemme sen monet seuraukset ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Valmistaudu jännittävälle matkalle Harderwijk:n ja kaiken sen tarjoaman ulottuvuuden läpi.
Harderwijk | |
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Alankomaat |
Provinssi | Gelderland |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | Kunta |
– Pormestari | John Berends[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 48.27 km² |
– Maa | 38.47 km² |
– Josta vettä | 9.8 km² |
Väkiluku (31.12.2008) | 43 078 |
– Väestötiheys | 1120 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 3840-3849 |
Harderwijk on kunta ja kaupunki Alankomaissa, Gelderlandin provinssissa. Asukkaita kunnassa on 43 078 (31.12.2008) ja väestötiheys on 1 120 as./km². Kunnan pinta-ala on 48,27 neliökilometriä, josta vettä on 9,8 km². Harderwijkin pormestarina toimii John Berends. Harderwijkin keskuspaikka on samanniminen kuin kuntakin. Keskuspaikan lisäksi kuntaan kuuluu Hierdenin kylä (holl. dorp).[2]
Harderwijkin naapurikunnat ovat Dronten koillisessa, Nunspeet idässä, Ermelo etelässä ja Zeewolde lännessä. Kunta sijaitsee Gelderlandin ja Flevolandin provinssit erottavan Veluwemeer-järven rannalla. Myös Amersfoortista Zwolleen kulkeva moottoritie A28 kulkee Harderwijkin kautta.[3]
Harderwijkin yhteistyökaupunki on Tšekissä sijaitseva Znojmo.[4]
Harderwijk sai kaupunkioikeudet Otto II van Gelreltä vuonna 1231.[5][6] 1400-luvulla Harderwijkiin rakennettiin Grote Kerk -kirkko (”Suuri Kirkko”).[7] Harderwijk oli myös Hansaliiton jäsen.[6] Vuodesta 1648 vuoteen 1812 Harderwijk oli yliopistokaupunki. Harderwijkin yliopistossa opiskelivat muun muassa alankomaalainen Herman Boerhaave ja ruotsalainen Carl von Linné.[8] Harderwijk sijaitsi aikoinaan Zuiderzee-merenlahden rannalla ja siellä toimi tärkeä satama.[6] Vuonna 1932 Zuiderzee kuitenkin erotettiin Pohjanmerestä padolla ja näin syntyi IJsselmeer-järvi.[2] Matkailu on korvannut aikaisemmin menestyksekästä satamatoimintaa.[6] Nykyisin Harderwijkissä toimii muun muassa delfinaario.[9]