Harjankylä

Tässä artikkelissa tutkimme Harjankylä:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiassa. Käsittelemme kriittisesti ja objektiivisesti tärkeimpiä Harjankylä:een liittyviä näkökohtia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja kehitykseen ajan myötä. Perusteellisen analyysin avulla puramme eri käsitteitä ja teorioita, jotka pyörivät Harjankylä:n ympärillä, tarkoituksena antaa kattava käsitys sen merkityksestä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme Harjankylä:n vaikutuksia ja vaikutuksia eri alueilla, mikä mahdollistaa laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykyään.

Harjankylä

Harjankylä

Koordinaatit: 62°30.672′N, 22°16.692′E

Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Pohjanmaa
Kunta Kauhajoki
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 61860











Suomen sodan muistomerkki Harjankylässä.

Harjankylä on yksi Kauhajoen kuudesta virallisesta kylästä.[1] Se sijaitsee kunnan pohjoisosassa ja on tyypillinen jokirantakylä, jossa vanhimmat talot sijaitsevat nauhamaisesti Kyrönjoen rannoilla. Kylässä rakennukset on rakennettu tien ja joen väliin, jolloin molemmat kulkuväylät ovat helposti käytettävissä ja ne myös rajaavat tontin. Laajojen peltoaukeiden ja joen lisäksi kylässä on myös suuria yhtenäisiä nevoja sekä metsiä. lähde?

Yhdystie 6900 ja Suupohjan rata kulkevat etelä-pohjoissuuntaisesti kylän läpi Kauhajoen keskustan suunnasta kohti Kurikkaa.[2]

Suomen sota

Suomen sodan aikana Kauhajoki ja varsinkin Harjankylä oli venäläisten tuhovimman kohteena.[3] Venäläinen kuormasto joutui jäämään 7. ja 8. heinäkuuta 1808 väliseksi yöksi Harjankylässä sijainneeseen Harjan taloon. Pohjalaisia talonpoikia oli pitkin päivää saapunut kylään noin sata. Talonpojat ryöstivät onnistuneesti venäläisten kuormaston.[4] Parin päivän kuluttua venäläisen kenraali Vasili Orlov-Denisovin kasakat saapuivat tuhoamaan Kauhajokea kostoksi.[5]

Harjankyläläiset ovat pystyttäneet kylään Suomen sodan muistomerkin, jolla he kunnioittavat kylänsä esi-isien työtä. Muistomerkin paljastus tapahtui 16. elokuuta 1998. Kivessä olevan laatan teksti on Liisa Ruismäen käsialaa.[6]

Lähteet

  1. ↑ Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, s. 423–425. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3
  2. ↑ Suomen sodan muistomerkki kartta.kauhajoki.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 3.8.2008.
  3. ↑ 3/2004 3/2004. Eteläpohjalaiset Juuret-yhdistys. Viitattu 3.8.2008.
  4. ↑ Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, s. 387. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3
  5. ↑ Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, s. 388. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3
  6. ↑ Patsaat ja muistomerkit Kauhajoen kaupunki. Viitattu 3.8.2008.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Yli-Harja, Pekka (toim.): Harjankylän kyläkirja. Kauhajoki : Harjankylän historiaryhmä, 1995. ISBN 952-90-6985-5.