Kainastonjoki

Nykymaailmassa Kainastonjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kainastonjoki:n tärkeys on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä, mikä osoittaa tämän aiheen monimutkaisuuden ja tärkeyden nykyään. Kainastonjoki on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion aina yliopistomaailmasta ja tieteestä yleiseen kiinnostukseen. Keskellä digitaalista aikakautta ja globalisaatiota Kainastonjoki on asettanut itsensä keskeiseksi akseliksi ajankohtaisista aiheista pohdittaessa, synnyttäen syviä analyyseja ja pohdintoja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Kainastonjoki:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Kainastonjoki
Kainastonjoki Kauhajoen Aronkylässä.
Kainastonjoki Kauhajoen Aronkylässä.
Laskupaikka Kauhajoki, Aronkylä, Kauhajoki[1]
Maat Suomi
Pituus 24[1] km
Kainastonjoen ylittävä silta Kauhajoen Aronkylässä.

Kainastonjoki on 24 kilometrin pituinen joki Kauhajoella.[2] Joki saa alkunsa Vehkaluoman ja Norinluoman yhtyessä Kainastonjokeen Kauhajoen luoteisosassa.[1] Kokonkylässä jokeen yhtyy 44 kilometriä pitkä[3] Päntäneenjoki.[2] Kainastonjoki laskee Kauhajokeen Aronkylässä. Jokeen ei ole yhteydessä ainuttakaan järveä.[1] Joki kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen.[1]

Kainastonjoen vedenlaatu oli 2000-luvun alussa välttävä.[4] Joelle tyypillistä ovat korkeat ravinne- ja humuspitoisuudet.[5] Kainastonjoen yläosassa vedenlaatuun vaikuttavat varsinkin soilta ja metsistä tulevat vedet.[5] Myös metsätalous, maatalous ja turvetuotanto aiheuttavat ravinteiden, orgaanisten aineiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista jokeen.[5]

Joen yläosassa ympäröivä maisema on yhtenäistä ja alavaa viljelyslakeutta. Kainastonjoen yläosan valuma-alueen peltoprosentti on noin 40. Joki on yläosastaan suurimmaksi osaksi tukkoinen ja kapea.[1]

Tavallisia Kainastonjoen kaloja ovat kivennuoliainen, särki ja hauki[3]. Myös muun muassa kiiski, ahven, made esiintyvät joessa.[3] Joessa on lisäksi hyvin pieni harjus- ja taimenkanta.[3]

Suurimmaksi osaksi joen virkistyskäyttö on kalastusta, veneilyä ja uintia, vaikka uimapaikkoja joessa on varsin niukasti.[6]

Kainastonjoen ylittävän Kattilakosken sillan läheisyydessä käytiin Suomen sodan aikana 28. heinäkuuta 1808 Ruotsin voittoon päättynyt Aron kahakka.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Vesistön yleiskuvaus 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  2. ↑ a b Karttatiimi Oy: Kauhajoen opaskartta 1:60 000. Kauhajoen kaupunki.
  3. ↑ a b c d Kainastonjoki eli Kauhajoki Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  4. ↑ Kuva ww. Kyrönjoen vedenlaatuluokitus 2000-luvun alussa (Ympäristöhallinnon tietokanta) Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  5. ↑ a b c Vedenlaatu 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 14.10.2007.
  6. ↑ Virkistyskäyttö 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  7. ↑ Ruismäki, Liisa: Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808. Kauhajoen Joulu 2008, 2008, 51. vsk, s. 6–7. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239

Aiheesta muualla