Nykymaailmassa Harri Kainulainen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Harri Kainulainen:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Harri Kainulainen on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Harri Kainulainen:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Harri Kainulainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. maaliskuuta 1996 Hämeenlinna, Suomi |
Kansalaisuus |
![]() |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Höylä,[1] Haba[2] |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 190 cm |
Paino | 82 kg |
Seura | |
Seura | Lukko |
Sarja | SM-liiga |
Pelinumero | 64 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2016– |
Aik. seurat |
HPK (SML) Jukurit (SML) Kiekko-Vantaa (Mestis) |
|
Harri Kainulainen (s. 21. maaliskuuta 1996 Hämeenlinna) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Rauman Lukossa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta osaa pelata myös laidassa. Kainulainen laukoo oikealta.[3]
Kainulainen on Hämeenlinnan Pallokerhon kasvatti. Hän voitti kaudella 2012–2013 B2-nuorten SM-sarjan pudotuspelien maalipörssin 11 osumallaan[4] ja voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Kaudella 2013–2014 Kainulainen oli HPK:n B-nuorten paras maalintekijä 20 osumallaan.[5] Kauden 2014–2015 päätteeksi hän voitti A-nuorten SM-hopeaa.[3]
Kaudella 2015–2016 Kainulainen nousi HPK:n A-nuorten varakapteeniksi.[3] Hän nousi myös SM-liigajoukkueeseen lähtöjen ja loukkaantumisten myötä. Hän pelasi ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen liigaottelunsa runkosarjan viidenneksi viimeisellä kierroksella 2. maaliskuuta 2016 Espoo Bluesia vastaan.[6] Kainulainen merkittiin HPK:n kolmosketjun oikeaan laitaan Joona Monton ja Henri Auvisen viereen.[7] Hän sai ottelussa jääaikaa 8.43 minuuttia.[8] Kainulainen oli myös sijaiskärsijänä yhden kahden minuutin jäähyn verran, kun HPK sai joukkuerangaistuksen liian monesta pelaajasta jäällä.[9]
Elokuussa 2016 Kainulainen teki HPK:n kanssa 2+1-vuotisen SM-liigasopimuksen.[10] Hänet nimettiin kaudeksi 2016–2017 seuran A-nuorten kapteeniksi. Kainulainen vietti joukkueessa suurimman osan kaudestaan. Hän oli tehoilla 25+24=49 HPK:n paras pistemies ja maalintekijä. Kainulainen sijoittui A-nuorten SM-liigan maalipörssissä neljänneksi ja jakoi pistepörssin seitsemännen sijan Lukon Matias Lainion kanssa.[11] Hän jakoi myös sarjan alivoimamaalipörssin voiton Ilveksen Joona Koppasen kanssa neljällä osumallaan. Kainulainen valittiin A-nuorten SM-liigan joulukuun 2016 kuukauden pelaajaksi. Hän voitti kauden päätteeksi A-nuorten Suomen-mestaruuden. HPK:n SM-liigajoukkueessa Kainulainen pelasi 11 runkosarjaottelua tehden kaksi maalia. Hän teki liigauransa avausmaalin uransa viidennessä SM-liigaottelussaan 14. helmikuuta 2017 ylivoimalla Pelicansia vastaan. Pasi Kivilä valitsi Kainulaisen ottelun Alumnien tähtien kakkostähdeksi.[12] Hän pelasi kauden aikana miesten pelejä myös neljä ottelua lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa.[3]
Kainulainen oli ennen kautta 2017–2018 harjoitusotteluissa yllättäen HPK:n paras maalintekijä viidellä osumallaan.[1][13] SM-liigan runkosarjassa hän teki varsinaisen tulokaskautensa aikana kuitenkin 34 runkosarjaottelussa tehot 2+3=5. Kainulainen edusti HPK:ta kauden aikana myös Spengler Cupissa. Hän pelasi myös yhden Mestis-ottelun lainalla LeKissä. Joulukuussa 2017 HPK käytti Kainulaisen sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[14] Kesken kauden 2018–2019, SM-liigan siirtotakarajalla helmikuussa 2019 HPK vuokrasi Kainulaisen loppukaudeksi Mikkelin Jukureihin, josta vastaavasti siirtyi HPK:n suuntaan Janne Tavi.[15] Hän teki SM-liigassa kauden aikana yhteensä 45 runkosarjaottelussa tehot 4+4=8.[3]
Kaudeksi 2019–2020 Kainulainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Mestis-joukkue Kiekko-Vantaaseen.[16] Hän oli joukkueen paras pistemies, maalintekijä ja syöttäjä tehoilla 24+31=55, joilla Kainulainen sijoittui koko sarjan pistepörssissä toiseksi edellään vain Ketterän Jaakko Lantta.[17] Hän voitti myös Kiekko-Vantaan sisäisen tehotilaston lukemalla +19.[18] Kauden päätteeksi pelaajat äänestivät Kainulaisen kauden parhaalle pelaajalle myönnettävän Kultaisen kiekon äänestyksessä kolmanneksi. Palkinnon vei lopulta kuitenkin Ketterän Jaakko Lantta.[19]
Kainulainen palasi kaudeksi 2020–2021 vuoden mittaisella ja tryoutin sisältävällä sopimuksella kasvattajaseuraansa Hämeenlinnan Pallokerhoon.[20] Hän sai syyskuussa koejaksonsa päätteeksi jatkosopimuksen.[21] Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 7+9=16.[3]
Kaudeksi 2021–2022 Kainulainen siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Rauman Lukkoon.[22] Hän voitti pudotuspeleissä joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +3.[23] Huhtikuussa 2022 Lukko käytti hänen sopimuksessaan olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Kainulaisen kanssa.[24] Kaudella 2022–2023 Kainulainen oli Niclas Almarin ohella joukkueen ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[25] Huhtikuussa 2023 hän teki Lukon kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[2]
Kainulainen joutui kaudella 2023–2024 syyskuun 2023 lopulla yli kahdeksi kuukaudeksi sivuun leikkaushoitoa vaatineen ylävartalovamman vuoksi.[26] Hän palasi kaukaloihin joulukuussa.[27]
Kainulaisen lempinimi Höylä on peräisin Kummeli-sketsiohjelmasarjan hahmolta Harri "Höylä" Soikkelilta.[1]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
2013–2014 | HPK | A-SM | 12 | 1 | 2 | 3 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||
2014–2015 | HPK | A-SM | 48 | 6 | 19 | 25 | 18 | 12 | 5 | 1 | 6 | 2 | |||||||||
2015–2016 | HPK | A-SM | 40 | 9 | 15 | 24 | 14 | 8 | 2 | 2 | 4 | 0 | |||||||||
HPK | SM-liiga | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2016–2017 | HPK (C) | A-SM | 40 | 25 | 24 | 49 | 22 | 10 | 2 | 3 | 5 | 4 | ![]() | ||||||||
HPK | SM-liiga | 11 | 2 | 0 | 2 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
LeKi | Mestis | 4 | 0 | 0 | 0 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2017–2018 | HPK | SM-liiga | 34 | 2 | 3 | 5 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
LeKi | Mestis | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2018–2019 | HPK | SM-liiga | 37 | 2 | 2 | 4 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||
LeKi | Mestis | 6 | 3 | 2 | 5 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
Jukurit | SM-liiga | 8 | 2 | 2 | 4 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2019–2020 | Kiekko-Vantaa | Mestis | 50 | 24 | 31 | 55 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
2020–2021 | HPK | SM-liiga | 56 | 7 | 9 | 16 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||
2021–2022 | Lukko | SM-liiga | 50 | 8 | 8 | 16 | 6 | 7 | 1 | 3 | 4 | 4 | |||||||||
2022–2023 | Lukko | SM-liiga | 60 | 10 | 6 | 16 | 6 | 6 | 1 | 1 | 2 | 0 | |||||||||
2023–2024 | Lukko | SM-liiga | 36 | 3 | 8 | 11 | 10 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | |||||||||
8 kautta | yhteensä | SM-liiga | 293 | 36 | 38 | 74 | 70 | 16 | 3 | 5 | 8 | 4 | |||||||||
4 kautta | yhteensä | Mestis | 61 | 27 | 33 | 60 | 20 | – | – | – | – | – |
5 Peters |
9 Stenqvist |
12 Heinonen |
15 Khodorenko |
16 Ylitalo |
17 Pa. Westerholm |
18 Jandric |
19 Tiihonen |
20 Nyman |
23 Trah’t |
24 Krannila |
25 Saarela |
27 Po. Westerholm |
30 Salonen |
31 Lethemon |
34 Viitasalo |
37 Ortio |
38 Almari |
39 Nousiainen |
48 Ikonen |
51 Korkka |
56 Olsson |
64 Kainulainen |
71 Ervasti |
72 Virtanen |
83 Kuhlman |
86 Gélinas |
88 Morand |
90 Hämäläinen |
92 Repo
Valmentajat Lämsä – Kauvosaari – Hämäläinen – Vuorio – Helenius – Pasanen – Kuosmanen