Heimo Lepistö

Tässä artikkelissa analysoimme Heimo Lepistö:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. _Var1 on ollut olennainen osa ihmiskunnan historiaa ja sen vaikutus on ollut ylivoimainen eri aloilla politiikasta tieteeseen. Vuosien varrella Heimo Lepistö on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on synnyttänyt loputtomasti tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka korostavat sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Heimo Lepistö:n merkittävää vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen roolia nykymaailmamme muokkaamisessa.

Heimo Lepistö esittämässä Ryysyrannan Jooseppia Vaasan kaupungintalolla 1950-luvulla.

Heimo Arvo Nikolai Lepistö[1] (10. tammikuuta 1908 Viipuri – 12. syyskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Ura

Heimo Lepistö aloitti uransa 1920-luvun lopulla orkesterimuusikkona Viipurissa. Ensimmäisen näyttelijäkiinnityksen hän sai 1936 Vaasan Näyttämölle, ja hän vieraili 1946 Suomen Kansallisteatterissa. Vaasasta hän siirtyi 1949 Suomen Työväenteatteriin. Kesällä 1957 vuorossa kiinnitys Turun Kesäteatteriin ja samaisen vuoden syksystä alkaen kahden vuoden kiinnitys Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin. Vuonna 1959 Lepistö jäi pariksi vuodeksi freelanceriksi, mutta siirtyi 1961 Mainos-TV:n palvelukseen, jossa työskenteli vuoteen 1967 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänet palkittiin vuonna 1958 Pro Finlandia -mitalilla.

Merkittävimpiä rooleja Lepistöllä oli näytelmissä Olemme kaikki syyllisiä, Ryysyrannan Jooseppi, Sana, Nummisuutarit, Miehen kylkiluu ja Hiiriä ja ihmisiä, ohjaustöitä muun muassa Ruma Elsa, Kalle Aaltosen morsian, Tuhkimo, Vihaan sinua rakas ja Kevättuuli ja vuosina 1961–1969 televisiosarjassa Me Tammelat.

Lepistö näytteli kaikkiaan 65 elokuvassa, joista valtaosa pieniä rooleja, mutta myös joitakin pääosia, kuten elokuvissa Kihlaus, Riihalan valtias, Virtaset ja Lahtiset sekä Roland af Hällströmin ohjaama Ryysyrannan Jooseppi, josta Lepistö sai pääosa-Jussin 1955.

Lepistö on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[1]

Lähteet

  • Mauno Mäkelä: Kerrankin hyvä kotimainen, WSOY, 1996
  • Timo Martin, Pertti Niemi & Ilona Tainio: Suomen teatterit ja teatterintekijät, Tammi, 1974
  • Suomen kansallisfilmografia 4-6, VAPK, 1991
  • Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.

Viitteet

  1. ↑ a b Helsingin seurakunnan hautahaku Hautahaku. Viitattu 6.12.2023.

Aiheesta muualla