Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hekatompedon (arkkitehtuuri), joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa eri alueilla. Hekatompedon (arkkitehtuuri) on herättänyt intensiivistä keskustelua nyky-yhteiskunnassa ja herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön uteliaisuutta ja mielipiteitä. Sen relevanssi ja merkitys ovat johtaneet syvempään tutkimukseen ja analyysiin, jonka tavoitteena on ymmärtää sen vaikutus ja laajuus. Tässä mielessä on aiheellista tarkastella yksityiskohtaisesti Hekatompedon (arkkitehtuuri):n ympärillä olevia eri näkökohtia tutkimalla sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Samoin se pyrkii tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla rikastaa tietoa Hekatompedon (arkkitehtuuri):stä ja tarjoaa elementtejä, jotka edistävät kriittistä ja reflektoivaa analyysiä.
Hekatompedon (m.kreik. ἑκατόμπεδον, myös ἑκατόμπεδος, hekatompedos; ”sata jalkaa ”)[1] tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppeliä, jonka pituus oli sata jalkaa (pūs) eli noin 30 metriä.[2] Juuri kyseisen kokoisten temppeleiden rakentaminen oli suosiossa erityisesti arkaaisella kaudella, mutta niitä tehtiin myös myöhemmin. Sadan jalan pituus saattoi koskea joko koko temppeliä tai vain sen ydinosaa eli naosta. Täsmällinen pituus vaihteli eri paikoissa, koska eri alueiden jalka oli eri pituinen.
Tunnettuja hekatompedon-temppeleitä ovat muun muassa: