Hemlokit
Nykyään Hemlokit on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Hemlokit:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Hemlokit on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin työpaikalla ja työympäristössä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Hemlokit:een ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa.
| Hemlokit | |
|---|---|
 Vuorihemlokki (Tsuga mertensiana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Alaheimo: | Abietoideae |
| Suku: |
Hemlokit Tsuga Carr.[1] |
| Katso myös | |
Hemlokit (Tsuga) on suku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa. Hemlokit ovat saaneet nimensä myrkkykatkon mukaan (engl. hemlock), jonka tuoksu muistuttaa hemlokin tuoksua.[2]
Hemlokkeja käytetään sahatavaran ja paperin tuotantoon. Niitä kasvatetaan myös koristekasveina.[3]
Lajit
Sukuun kuuluu yhdeksän lajia, joista neljä kasvaa Pohjois-Amerikassa ja viisi Aasiassa.
- kanadanhemlokki (Tsuga canadensis)
- rotkohemlokki eli karolinanhemlokki (Tsuga caroliniana)
- kiinanhemlokki (Tsuga chinensis)
- japaninhemlokki (Tsuga diversifolia)
- himalajanhemlokki (Tsuga dumosa)
- Tsuga forrestii
- lännenhemlokki (Tsuga heterophylla)
- vuorihemlokki (Tsuga mertensiana)
- mustahemlokki (Tsuga sieboldii).
Lähteet
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Western hemlock (englanniksi)
- ↑ Metla (Arkistoitu – Internet Archive)