Nykymaailmassa Hepokatti (kappale) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Nyky-yhteiskunnassa kasvavan merkityksensä myötä Hepokatti (kappale):stä on tullut tärkeä keskustelunaihe monilla aloilla. Sekä tiedemaailmassa että viihteessä kiinnostus ja huomio Hepokatti (kappale):een on lisääntynyt. Vuosien mittaan Hepokatti (kappale) on osoittautunut aiheeksi, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa, haastaa yleisiä käsityksiä ja rohkaisee uusia ideoita. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Hepokatti (kappale):n vaikutusta yhteiskuntaamme ja keskustelemme sen merkityksestä nykyään.
”Hepokatti” eli ”Oli hepokatti maantiellä” on suomenkielinen versio 1800-luvun puolenvälin yhdysvaltalaisesta laulusta ”Polly Wolly Doodle”. Samasta kahden soinnun[1] sävelmästä on tehty lukemattomia muitakin versioita, kuten Boney M. -yhtyeen hitti ”Hooray! Hooray! It's a Holi-Holiday” vuodelta 1979. Suomeksi siitä on ainakin kolme muutakin sanoitusta: Kerttu Mustosen ”Kun iloisia ystäviä on” (1937), Sauvo Puhtilan ”Etelään” (1988)[2] ja Tarja Jykylän ”Rikirii” (2010)[3].
Laulua ”Polly Wolly Doodle” esitti tiettävästi ensimmäisenä Dan Emmett ja Virginia Minstrels vuonna 1843 New Yorkin Boweryssä. Emmett on usein merkitty myös kappaleen tekijäksi, mutta asiasta ei ole varmuutta. Laulun sävel ja sanat julkaistiin ensi kerran Harvardin yliopiston opiskelijoiden laulukirjassa vuonna 1878, ja sitä on esitetty myös Yalen yliopistossa samana vuonna[4]. Sidney Clare kirjoitti lapsitähti Shirley Templen laulettavaksi osin toisenlaisen sanoituksen elokuvaan Pieni kapinoitsija (The Littlest Rebel, 1935).[1][5]
Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei tunneta, mutta monissa levytyksissä se on merkitty Pertti Reposen nimiin[6]. Se alkaa englanninkielisen version loppupuolella esiintyvästä heinäsirkasta, joka makoilee junaradalla (railroad track) ja kaivelee hampaitaan mattonaulalla (carpet tack). Suomalaisversiossa hepokatti istuu maantiellä ja kaivelee hampaitaan haravalla. Suomenkielinen sanoittaja on kirjoittanut jatkoksi alkuperäistä absurdimpia eläinjuttuja seinällä soittelevine silleineen ja kananpojan aivastuksineen.[1]
Kappaleesta on Suomessa tullut suosittu lastenlaulu, joka on levytetty monille lastenlevyille. Ensimmäisenä sen levytti nimellä ”Oli hepokatti maantiellä” Tapio Rautavaara vuonna 1967, ja muita levyttäjiä ovat olleet Lasse Kuusela ja Humppa-Veikot (1972), Songilo (1980) ja monet lastenmusiikkiryhmät.[6]