Juno

Nykyään Juno on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta eri alueilla. Sekä nyky-yhteiskunnassa että ammatillisella alalla Juno on ottanut tärkeän roolin, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Juno on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion alkuperästään tämän päivän kehitykseen ja synnyttää edelleen keskusteluja eri foorumeilla. Tässä artikkelissa tutkimme Juno:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.

Tämä artikkeli käsittelee roomalaista jumalatarta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Antonio da Correggio, Junon rankaiseminen noin 1519. Yksityiskohta San Paolo nunnaluostarin huoneen freskosta Camera di San Paolo Parmassa Italiassa.

Juno (Iuno) on roomalaisessa mytologiassa taivaan ja avioliiton jumalatar, Saturnuksen ja Rhean tytär ja ylijumala Juppiterin puoliso. Kesäkuu, roomalaisten Junonius, on nimetty hänen mukaansa, ja sitä pidettiin suotuisimpana ajankohtana avioliiton solmimiseen.[1][2]

Juno oli alun perin etruskien jumalatar, jota palvottiin erityisesti Vejissä.[2] Roomassa Juno oli alkujaan geniusta vastannut naisten suojelushenki. Myöhemmin Junosta kehittyi avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija, jonka kunniaksi vaimot viettivät Matronalia-juhlaa 1. maaliskuuta.[1][2] Junolla oli useita suojelutehtäviä ja määritteitä, ja niille oli yleensä omat temppelinsä. Juno Lucinan eli synnytyksen jumalattaren temppeli oli Esquilinus-kukkulalla. Juno Monetan temppelissä Rooman Arxissa lyötiin antiikin Rooman kolikot. Monetasta on myöhemmin johdettu joissakin kielissä rahaa tai maksuvälinettä tarkoittava sana.[3][2] Juno Reginana jumalatar suojeli lisäksi koko Rooman valtakuntaa. Junon vastine Kreikkalaisessa mytologiassa on Hera.[1][2]

Minerva syntyi suoraan Juppiterin päästä ilman äidin apua, aivan kuten Athene Zeuksen päästä. Junoa tämä raivostutti, ja hän valitti asiasta kukkien ja kevään jumalattarelle Floralle. Tämä antoi Junolle taikayritin, josta Juno tuli raskaaksi ja synnytti Marsin, sodan jumalan.[1][3]

Lähteet

Kirjallisuus

  • Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996. ISBN 951-0-17102-6
  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9

Viitteet

  1. a b c d Cotterell 1996, s. 109
  2. a b c d e Lurker 1987, s. 95–96.
  3. a b Juno Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 1.8.2018. (englanniksi)