Nykyään Juno on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta eri alueilla. Sekä nyky-yhteiskunnassa että ammatillisella alalla Juno on ottanut tärkeän roolin, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Juno on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion alkuperästään tämän päivän kehitykseen ja synnyttää edelleen keskusteluja eri foorumeilla. Tässä artikkelissa tutkimme Juno:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Juno (Iuno) on roomalaisessa mytologiassa taivaan ja avioliiton jumalatar, Saturnuksen ja Rhean tytär ja ylijumala Juppiterin puoliso. Kesäkuu, roomalaisten Junonius, on nimetty hänen mukaansa, ja sitä pidettiin suotuisimpana ajankohtana avioliiton solmimiseen.[1][2]
Juno oli alun perin etruskien jumalatar, jota palvottiin erityisesti Vejissä.[2] Roomassa Juno oli alkujaan geniusta vastannut naisten suojelushenki. Myöhemmin Junosta kehittyi avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija, jonka kunniaksi vaimot viettivät Matronalia-juhlaa 1. maaliskuuta.[1][2] Junolla oli useita suojelutehtäviä ja määritteitä, ja niille oli yleensä omat temppelinsä. Juno Lucinan eli synnytyksen jumalattaren temppeli oli Esquilinus-kukkulalla. Juno Monetan temppelissä Rooman Arxissa lyötiin antiikin Rooman kolikot. Monetasta on myöhemmin johdettu joissakin kielissä rahaa tai maksuvälinettä tarkoittava sana.[3][2] Juno Reginana jumalatar suojeli lisäksi koko Rooman valtakuntaa. Junon vastine Kreikkalaisessa mytologiassa on Hera.[1][2]
Minerva syntyi suoraan Juppiterin päästä ilman äidin apua, aivan kuten Athene Zeuksen päästä. Junoa tämä raivostutti, ja hän valitti asiasta kukkien ja kevään jumalattarelle Floralle. Tämä antoi Junolle taikayritin, josta Juno tuli raskaaksi ja synnytti Marsin, sodan jumalan.[1][3]