Herbert A. Fricker

Nykymaailmassa Herbert A. Fricker:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Herbert A. Fricker on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkittävän vaikutuksen ansiosta. Ajan myötä Herbert A. Fricker on kehittynyt ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herbert A. Fricker-ilmiötä, tutkimme sen monia puolia ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Herbert Austin Fricker (12. helmikuuta 1868 Canterbury – 11. marraskuuta 1943 Toronto) oli brittiläis-kanadalainen kuoronjohtaja, urkuri, pedagogi ja säveltäjä. Hän opiskeli Canterburyn tuomiokirkon William H. Longhurstin johdolla ja täydensi opintojaan Lontoossa Frederick Bridgen sekä Edwin Henry Lemaren johdolla.[1]

Fricker perusti Leedsin filharmonikot ja toimi orkesterin kapellimestarina vuosina 1900–1917. Perustamaansa Leedsin sinfoniaorkesteria hän johti vuosina 1902–1917. Hän muutti Kanadaan elokuussa 1917 tultuaan Augustus Stephen Vogtin valitsemaksi seuraajaksi Toronton Mendelssohn-kuoron johdossa. Ensimmäisen esiintymisensä kuoron johdossa hän teki Leopold Stokowskin johtaman Philadelphian orkesterin kanssa 18. helmikuuta 1918. Frickerin johdolla kuoro piti muun muassa Ludwig van Beethovenin Missa solemniksen Kanadan-ensiesityksen. Fricker vetäytyi vuonna 1942.[1]

Frickerin sävellystuotantoon kuuluu useita urkuteoksia.[1]

Lähteet