Herman Hellén

Nykyään Herman Hellén on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Akateemikoista viihteeseen Herman Hellén on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sen merkitys ja vaikutus nykyään tekevät siitä keskeisen käsiteltävän aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Herman Hellén:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja tarjoamme täydellisen näkökulman tähän aiheeseen. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Herman Hellén:n tärkeyttä nykypäivän yhteiskunnassa.

Tämä artikkeli käsittelee valtiopäivämies ja pappi Herman Helléniä. Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan rakentamista johtaneesta Herman Hellénistä (1854–1914) on erillinen artikkeli.

Herman Hellén (4. kesäkuuta 1797 Teisko – 18. huhtikuuta 1871 Pori) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies. Hän toimi kirkkoherrana Tampereella, Messukylässä, Keuruulla, Tyrväällä ja Ulvilasa vuosina 1824–1836. Turun ja Porin lääninrovastina hän oli vuodet 1840–1851 sekä 1853–1871.[1] Virassa toimiessaan Hellén muun muassa vihki Keski-Porin kirkon uudenvuodenpäivänä 1864.[2]

Valtiopäiville hän osallistui pappissäädyn edustajana vuosina 1863–1864 sekä 1867.[1] Hellén oli kielenkääntäjänä tunnetun Hedvig Elisabeth Antellin setä. Herman Hellénin poika oli todellinen valtioneuvos ja Suomen passitoimiston päällikkö Karl Adolf Hellén.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Herman Hellén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 9.6.2014.
  2. ↑ "150-vuotiaan kirkon virstanpylväitä", Porin kirkkosanomat 9/2013, s. 8–9. Viitattu 9.6.2014.
  3. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Adolf af Hellen. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 12.7.2020.
Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet