Herman Spöring

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Herman Spöring:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri kulttuurien huomion. Herman Spöring on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​tieteellisiin vaikutuksiinsa. Kautta historian Herman Spöring:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisen kehityksessä, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmissuhteista teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa sukeltamme Herman Spöring:n eri puoliin analysoimalla sen nykyistä merkitystä ja sen tulevaisuuden ennustetta. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Herman Spöring:stä!

Herman Spöring vanhempi

Herman Dietrich Spöring vanhempi (19. lokakuuta 1701 Tukholma – 17. kesäkuuta 1747 Turku) oli Turun akatemian lääketieteen professori vuodesta 1728 ja akatemian rehtori vuosina 1737–1738 ja 1746–1747. Hän loi Suomessa perustan havaintoihin pohjautuvalle lääketieteelliselle tutkimukselle.lähde?

Spöring syntyi Tukholmassa saksalaiseen perheeseen. Hän aloitti opintonsa Upsalassa ja jatkoi niitä Tukholmassa, Leidenissä, Pariisissa ja Saksassa, ja valmistui lääkäriksi 1726 Hollannissa Harderwijkissa.[1] Turussa lääketieteen professorina hän hankki oppilaille ulkomaisiin lähteisiin perustuvia oppikirjoja. Hän suositteli isorokkorokotuksen käyttöönottoa ensimmäisenä Suomessa. Rehtorina toimiessaan hän edisti opetuksen tehostumista varsinkin anatomian ja luonnontieteiden alalla.[2]

Hänen poikansa oli tutkimusmatkailija Herman Spöring nuorempi.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Arno Forsius (1996–2007): Spöring, Herman Dietrich (1701–1747) – lääketieteen professori ja luonnontieteilijä (Arkistoitu – Internet Archive) (kirjoituksen aiempi version Kansallisbiografiassa)
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 104