Hiekkatokot

Nykymaailmassa Hiekkatokot:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri aloille. Tekniikan ja globalisaation myötä Hiekkatokot on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä uusi ilmiö, relevantti hahmo, avainkäsite tai historiallinen tapahtuma, Hiekkatokot on vanginnut miljoonien ihmisten huomion ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Hiekkatokot:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan.

Hiekkatokot
Hiekkatokko (Kraemeria samoensis)
Hiekkatokko (Kraemeria samoensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Gobioidei
Heimo: Hiekkatokot
Kraemeriidae
Whitley, 1935
Suvut
  • Gobitrichinotus
  • Kraemeria
Katso myös

  Hiekkatokot Wikispeciesissä
  Hiekkatokot Commonsissa

Hiekkatokot (Kraemeriidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta

Lajit ja anatomia

Hiekkatokkojen heimoon kuuluu 8 lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun. Kalat ovat kooltaan pieniä, korkeintaan 6 cm pitkiä. Ruumis on pitkulainen ja suomuton. Lajien selkä- ja peräevät ovat pirkät eivätkä yhteneväiset pyrstöevän kanssa. Hiekkatokkojen silmät ovat melko pienikokoiset, alaleuka työntyy yläleukaa kauemmas eteenpäin. Tyypillinen piirre on, että kieli on kärjestään kaksiosainen.[1][2]

Levinneisyys

Hiekkatokkolajeja tavataan indopasifisella merialueella Havaijille asti. Ne elävät tyypillisesti matalissa vesissä kaivautuneena hiekkapohjaan niin, että vain pää näkyy. Hiekkatokot ovat pääasiallisesti mereisiä lajeja, mutta toisinaan niitä tavataan myös makean ja murtoveden alueilta.[1][2]

Lähteet

  1. a b Family Kraemeriidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 19.8.2011. (englanniksi)
  2. a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 421. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.08.2011. (englanniksi)