Hietakissa
Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Hietakissa yksityiskohtaisesti, koska se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta tänään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Hietakissa on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Vuosien varrella Hietakissa on kehittynyt ja saanut erilaisia merkityksiä riippuen kontekstista, jossa sitä analysoidaan. Siksi on tärkeää syventyä sen luonteeseen, sen erityispiirteisiin ja sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Samoin käsitellään erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme saada kattavan näkemyksen Hietakissa:stä, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
| Hietakissa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Suku: | Kissat Felis |
| Laji: | margarita |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Felis margarita |
|
 Hietakissan levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
Hietakissa eli hiekkakissa (Felis margarita) on Pohjois-Afrikan ja Etu-Aasian aavikoilla elävä pienikokoinen kissaeläin.[2]
Koko ja ulkonäkö
Hietakissan pituus on 45–57 cm ja sen häntä on noin 28–35 cm pitkä. Säkäkorkeudeltaan täysikasvuinen eläin on keskimäärin 26 cm ja se painaa 1,4–3,4 kiloa. Hietakissan turkki on vaalean hiekanvärinen, mutta selkäpuolelta turkki on muuta ruumista hieman tummempi. Lajin häntä on kärjestään musta. Hietakissan polkuanturoita peittää tiheä karva, jonka on arveltu helpottavan sen liikkumista hiekassa ja suojaavan polkuanturoita kuumalta hiekalta.[3]Monista muista kissalajeista poiketen hietakissan kynnet ovat tylsät, sillä se käyttää niitä saaliin kaivamiseen hiekasta.
Alalajit
Hietakissa voidaan jakaa kahteen alalajiin:[4]
- Felis margarita margarita, Pohjois-Afrikka
- Felis margarita thinobia, Lounais-Aasia ja Arabian niemimaa
Levinneisyys
Hietakissa elää paikoin Pohjois-Afrikassa, erityisesti Algeriassa, sekä Arabian niemimaalla, Jordaniassa, Israelissa ja osassa Etelä- ja Keski-Aasiaa, kuten Iranissa, Pakistanissa ja Turkmenistanissa.
Lisääntyminen
Hietakissan kiima-aika ajoittuu Pakistanissa heinä-elokuulle ja Saharassa marras-helmikuulle. Kiima-aikana uros ääntelee haukkumalla karheasti. Koska kuivassa aavikkoilmassa sen ääni kuuluu pitkälle, naaraiden on mahdollista paikallistaa urokset. Noin kahden kuukauden kuluttua parittelusta naaras synnyttää 2–4 pentua maahan kaivettuun koloon. Vastasyntyneet pennut ovat 19 cm pitkiä ja painavat noin 40 g. Pentujen turkissa on tummia raitoja ja läikkiä, jotka kuitenkin haalistuvat melko nopeasti.
Pennut kasvavat nopeasti ja niiden silmät aukeavat 12–16 päivässä. Kolmen viikon kuluessa pennut oppivat kävelemään, ja viisiviikkoisina ne jo kaivautuvat hiekkaan vaistonsa ohjaamina. Pennut itsenäistyvät emostaan noin 6–8 kuukauden ikäisinä.
Ravinto
Hietakissa pyydystää jyrsijöitä, jäniksiä, lintuja, matelijoita ja selkärangattomia.
Lähteet
- ↑ Sliwa, A., Ghadirian, T., Appel, A., Banfield, L., Sher Shah, M. & Wacher, T.: Felis margarita IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 44. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8
- ↑ Wilson, Don & Mittermeier, Russell: Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores, s. 166. Lynx Edicions, 2009.
- ↑ Kitchener, A. C. et al: A revised taxonomy of the Felidae. The final report of the Cat Classification Task Force of the IUCN/SSC Cat Specialist Group. Cat News Special Issue, 2017, nro 11, s. 1–80. ISSN 1027-2992 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 27.11.2019. (englanniksi)