Nykymaailmassa Hitausliike on aihe/käsite/henkilö, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, taiteesta tai jokapäiväisestä elämästä, Hitausliike on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät elämän eri puolia. Sen vaikutus näkyy keskustelujen kehittymisessä, tiettyihin ongelmiin annetussa lähestymistavassa tai päätösten tekotavassa. Hitausliike on synnyttänyt kiistoja, inspiraatiota, pohdiskelua ja toimintaa, ja siitä on tullut avaintekijä nykymaailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Hitausliike:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Hitausliike (engl. slow movement), tai hidastaminen, on ajattelutapa, jossa tavoitellaan asioiden tekemistä mahdollisuuksien mukaan rauhallisella ja hitaalla tahdilla. Sen suosio lisääntyi maailmalla varsinkin 2000-luvulla. Melu, jatkuva tavoitettavissa oleminen ja niiden kaltaiset ilmiöt ovat asioita, joille liikkeen on arvioitu toimivan vastakkaisena voimana.[1] Tavoitteena on asioiden tekeminen oikealla nopeudella.[2]
Muun muassa hidas ruokailu, hidas seksi sekä vapaa-ajan vietto ja matkustaminen kiireettä edustavat hitausliikkeen ideologiaa. Carl Honorén mukaan se, että nopeutta pidetään liian suuressa arvossa, johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen ja turhautumiseen. Kiireinen ihminen saattaa nimittäin pitää itseään hidastavia henkilöitä eräänlaisina vihollisinaan ja raivostua pienimmästäkin vaikeudesta esimerkiksi paikasta toiseen liikkuessaan. Honoré myös arvelee, että nopeudesta saatava suhteellinen etu häviää, jos kaikki kiitävät "samalla radalla".
Suomessa hitausliikettä edustaa vuonna 2010 avattu Hidasta elämää-sivusto.