Hjalmar Braxén

Tässä artikkelissa tutkimme Hjalmar Braxén:n aihetta eri näkökulmista, tarkastelemme sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykymaailmassa. Näillä linjoilla perehdymme Hjalmar Braxén:een liittyviin olennaisimpiin näkökohtiin, analysoimme sen historiallista merkitystä ja vaikutusta uusien käsitteiden ja trendien kehitykseen. Lisäksi käsittelemme erilaisia ​​alan asiantuntijoiden mielipiteitä sekä henkilökohtaisia ​​kokemuksia, jotka tarjoavat täydellisemmän ja rikastuttavamman näkemyksen Hjalmar Braxén:stä. Tämä artikkeli yhdistää ajantasaiset ja tarkat tiedot ja pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan Hjalmar Braxén:stä, jotta lukija ymmärtäisi tämän tärkeän aiheen syvemmällä ja täydellisellä tavalla.

Hjalmar Braxén
Hjalmar Braxén
Hjalmar Braxén
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1860
Pudasjärvi, Suomi
Kuollut5. kesäkuuta 1909 (48 vuotta)
Santala, Suomi
Kansalaisuus Suomalainen
Ammatti saarnamies, säveltäjä, kirjailija
Kirjailija
Kirjallinen suuntausVapaakirkko
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Hjalmar Gustaf Braxén (10. joulukuuta 1860 Pudasjärvi – 5. kesäkuuta 1909 Santala) oli suomalainen säveltäjä ja vapaakirkollisen liikkeen saarnaaja.

Braxén toimi 1880-luvulta alkaen yhtenä vapaakirkollisen herätysliikkeen johtomiehistä yhdessä Constantin Boijen, Antti Mäkisen, F. W. Lönnbeckin ja Edvard Björkenheimin kanssa. Braxén asui Santalan kartanossa sen jälkeen, kun hän avioitui kartanon tyttären Hulda Sjöblomin kanssa 1897[1].

Lapsuus ja nuoruus

Hjalmarin isä Karl Fredrik Braxén oli Enontekiön nimismies. Isä kuoli tapaturmaisesti 1863 Hjalmarin ollessa kolmevuotias. Talo huutokaupattiin, ja nuori äiti joutui varattomana muuttamaan Kalajoelle. Katovuosien vuoksi perhe koki ankaraa puutetta. Äiti hankki perheelle elatuksen pitämällä säätyläisperheiden lapsille koulua ja harjoittamalla pientä leipomoa.lähde?

Keväällä 1877 Hjalmar Braxén koki uudestisyntymisen apteekkari Fr. Borgin kautta. Braxén muutti Helsinkiin 1880 ja kirjautui yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Muutamassa vuodessa hän suoritti jumaluusopin erotutkinnon korkeimmilla arvosanoilla. Hän ei kuitenkaan omantuntonsa tähden voinut vihkiytyä valtiokirkon papiksi, sillä hän koki, että se olisi sitonut hänen kätensä ja olisi estänyt häntä toimimasta sielujen voittamiseksi.lähde?

Sävellykset

  • Oi Herrani Jeesukseni (sanat ja sävel, Hengellinen laulukirja numero 70)
  • Autuus suuri oomme Herran kansaa (sanat ja sävel, Hengellinen laulukirja numero 149)
  • Kun taisto riehuu maallinen (sävel, Hengellinen laulukirja numero 158)
  • Olet mun (sävel, Hengellinen laulukirja numero 418)
  • Rakas Jeesus, suo mun olla (sävel, Hengellinen laulukirja numero 499)

Lähteet

  • Hengellinen laulukirja. Vantaa: Otava, 1992. 3., uudistettu painos.
  • Pentti Rantanen: Santalan kartanon merkitys Suomen Vapaakirkolle 1923–1946; Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma; Helsingin yliopisto 2016


 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Lehto, Juho: Uskon ja totuuden mies. Helsinki: Päivä, 1945.

Viitteet

  1. ↑ Rantanen, sivu 2