Hopeasulfidi
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Hopeasulfidi, aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Hopeasulfidi on aihe, joka kattaa eri näkökulmia ja sen vaikutukset vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme Hopeasulfidi:n eri ulottuvuuksia analysoimalla sen nykyistä merkitystä ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä tarjoamalla täydellisen ja objektiivisen kuvan Hopeasulfidi:stä. Siksi tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys aiheesta, joka epäilemättä herättää suurta kiinnostusta nykyään.
| Hopeasulfidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 244-438-2 |
| PubChem CID | 166738 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Ag2S |
| Moolimassa | 247,80 g/mol[1] |
| Sulamispiste | 845 °C (1 118 K)[1] |
| Tiheys | 7,234 g/cm3[1] |
|
|
|
Hopeasulfidi (Ag2S) on sulfideihin kuuluva yhdiste, jonka mineraalimuotoja ovat akantiitti ja argentiitti. Sitä on kutsuttu myös rikkihopeaksi ja hopeahohteeksi. Väriltään se on yleensä mustaa. Se ei liukene helposti edes happoihin. Luonnossa sitä esiintyy muihin mineraaleihin sekoittuneena.[2] Sitä voi esiintyä myös korrosioitumaan päässeissä hopeaesineissä, joiden hopea on reagoinut rikin kanssa. Näin voi tapahtua muun muassa meressä kauan olleille hopeaesineille, koska merivesi sisältää rikkiä merkittävässä määrin.[3]
Lähteet
- ↑ a b c Silver Sulfide American Elements. Viitattu 31.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Yrjö Wichmann: Rikkihopea-rikkivety Tietosanakirja / 8. Ribot Stanbul / 41–42. 16.10.2013, 18.28.36. Projekt Runeberg. Viitattu 23.11.2013.
- ↑ Pia Klaavu: Meri säilöö oikukkaasti Tiede. 5.2000. Tiede-lehti. Viitattu 23.11.2013.