Nykymaailmassa Hufin kieli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Syntymisestään lähtien Hufin kieli on vaikuttanut monin tavoin ihmisten elämään sekä koko yhteiskunnan kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Hufin kieli:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Hufin kieli on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä evoluutioon ja sen vaikutuksiin eri alueilla. Lisäksi tarkastelemme Hufin kieli:n tulevaisuudennäkymiä ja sitä, kuinka ne voisivat muokata todellisuutta, jota kohtaamme tulevina vuosina.
Hufin kieli (hufiksi hūf ziv) on Pamirin ylängöllä asuvien hufien puhuma iranilainen kieli.
Kieli on saanut nimensä Pandžiin laskevan Hufendzjoen muodostamasta Hufin laaksosta, joka sijaitsee Tadžikistaniin kuuluvalla Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella. Väestönlaskennoissa hufin puhujia ei ole rekisteröity. Vuonna 1980 heitä arvioitiin olleen noin 1 200 henkeä.[1]
Hufi kuuluu šugnanilais-rušanilaisiin kieliin, jotka yhdessä jazgulamin kanssa muodostavat itäiranilaisten kielten pohjoispamirilaisen ryhmän. Pamirin muiden iranilaisten kielten kanssa se luetaan myös pamirilaisten kielten ryhmään. Lähin sukukieli on rušani. Eräät kielitieteilijät pitävät hufia sen murteena.[1]
Hufin kieli toimii hufien suullisen kanssakäymisen välineenä. Kirjakielenään hufin puhujat käyttävät tadžikkia. Viime aikoina on laadittu lisämerkeillä täydennetty kyrillinen kirjaimisto, joka mahdollistaa hufin kirjallisen käytön.[1]