Hugo Lahtinen

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Hugo Lahtinen:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Hugo Lahtinen on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta aiheeseen, joka on herättänyt kiivasta keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Kautta historian Hugo Lahtinen on ollut määräävä tekijä ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla he ajattelevat, toimivat ja suhtautuvat ympäristöönsä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Hugo Lahtinen:n merkitys nykyään sekä sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja analysoimaan sen eri puolia auttaaksemme ymmärtämään ja lähestymään Hugo Lahtinen:tä paremmin nykyisessä kontekstissa.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Antwerpen 1920 5-ottelu

Hugo Jalmari Lahtinen (29. marraskuuta 1891 Tampere29. joulukuuta 1977 Tampere) oli suomalainen viisiottelija, pituushyppääjä ja olympiamitalisti.

Valmentajaura

Seuratasolla Lahtinen edusti Tampereen Pyrintöä. Hän toimi Suomen yleisurheilujoukkueen valmentajana Amsterdamin olympiakisoissa 1928 ja Los Angelesin olympiakisoissa 1932, joissa Suomi saavutti yhteensä 25 mitalia. Hän piti myös 400 metrin juoksun Suomen ennätystä silloin hallussaan ajalla 51,7. Hän on ensimmäinen suomalainen seitsemän metrin ylittäjä pituushypyssä.

Hänelle myönnettiin Suomen urheilun kultainen ansioristi vuonna 1958.[1]

Siviiliura ja sukulaiset

Lahtinen työskenteli Tampereen yhteiskoulun voimistelunopettajana vuosina 1928–1946. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1915 Jenny o.s. Lahtinen.[2] Heidän poikansa Esa Lahtinen oli pesäpalloilija ja pesäpallovalmentaja, ja Esan pojista Timo ja Juha olivat jääkiekkoilijoita ja Timo menestyi myös jääkiekkovalmentajana.[3]

Saavutuksia

  • Olympiapronssia Antwerpenissa 1920 (viisiottelu, pituus 659 – keihäs 54,25 – 200 m 23,6 – kiekko 31,12 – 1 500 m 4.36,0, tulos 26 sijapistettä ja nykyisin voimassa olevan pistetaulukon mukaan 3270 p.), samoissa kisoissa pituushypyssä kahdeksastoista (tulos 619)[4]

Henkilökohtaiset ennätykset

  • 100 m: 11,6 (1916)
  • 150 m: 18,0 (1916)
  • 200 m: 23,3 (1920)
  • 400 m: 51,7 (1913)
  • 800 m: 2.05,2 (1913)
  • 1 500 m: 4.22,5 (1910)
  • 110 m aitajuoksu: 17,5
  • 400 m aitajuoksu: 62,4 (1919)
  • Korkeushyppy: 165
  • Seiväshyppy: 320
  • Pituushyppy: 700 (1914)
  • Kolmiloikka: 13,67 (1915)
  • Kuulantyöntö: 11,40
  • Kiekonheitto: 36,84
  • Keihäänheitto: 54,25 (1920)
  • Viisiottelu: 3270 p. (pituus 659 – keihäs 54,25 – 200 m 23,6 – kiekko 31,12 – 1 500 m 4.36,0)

Lähteet

  1. Akseli Kaskelalle Suomen urheilun suuri ansioristi SHL:n juhlapäivänä - Kultaisia ansioristejä jaetaan 10 henkilölle. Helsingin Sanomat, 26.2.1958, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.2.2025.
  2. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) runeberg.org. 1954. Projekt Runeberg. Viitattu 23.5.2013.
  3. Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 156. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  4. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 22. Otava, 1970.

Aiheesta muualla