Tässä artikkelissa tutkimme Huonekärpänen:n aihetta monitieteisestä näkökulmasta ja käsittelemme sen historiallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. _Var1 on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa ja asiantuntijoissa, ja sen relevanssi näkyy nykymaailmassa. Artikkelin aikana tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja teorioita, jotka liittyvät Huonekärpänen:een, sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Huonekärpänen:stä, paljastaen sen vähemmän tunnetut puolet ja korostaen sen merkitystä nykyisessä maisemassa.
Huonekärpänen | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Osalahko: | Muscomorpha |
Yläheimo: | Muscoidea |
Heimo: | Sukaskärpäset Muscidae |
Alaheimo: | Muscinae |
Suku: | Musca |
Laji: | domestica |
Kaksiosainen nimi | |
Musca domestica |
|
Katso myös | |
Huonekärpänen (Musca domestica) on yleinen noin senttimetrin kokoinen sisätiloissa viihtyvä kärpäslaji. Se pilaa ulostuksillaan ruokia ja viihtyy pilaantuvien jätteiden äärellä. Huonekärpänen on aikaisemmin ollut pahamaineinen tautien levittäjä. Kärpäsellä on suuret, lähes koko pään peittävät silmät, joten sitä on vaikea saada kiinni. Kärpänen munii mielellään pilaantuvaan jätteeseen, esimerkiksi huonosti hoidettuihin komposteihin ja käymälöihin. Kärpäsen elinikä on 2–4 viikkoa.
Kärpäsen paino on noin 12 milligrammaa ja suurin lentonopeus 7,2 kilometriä tunnissa.[1]
Huonekärpäsen saalistajia ovat ainakin: tunkiotylppö (Carcinops pumilio), Dendrophilus xavieria, Ophyra aenescens, Glyptholapsis confusa ja Macrocheles muscaedomesticae.[2]