Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Identiteetti ja demokratia:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Identiteetti ja demokratia on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime aikoina, ja on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja sovellukset eri yhteyksissä. Identiteetti ja demokratia on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksesta terveyteen ja rooliin yhteiskunnassa, ja se ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Identiteetti ja demokratia:n monia puolia ja sitä, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaamme. Kiinnitämme erityistä huomiota viimeaikaisiin Identiteetti ja demokratia:een liittyviin edistysaskeliin ja siihen, miten ne vaikuttavat aktiivisesti elämäntapaamme. Lisäksi tunnistamme Identiteetti ja demokratia:n aiheuttamat mahdollisuudet ja haasteet ja miten voimme vastata niihin.
Perustettu | 13. kesäkuuta 2019 |
---|---|
Lakkautettu | 8. heinäkuuta 2024 |
Jäsenpuolueet | ID-puolue |
Puheenjohtaja | Marco Zanni |
Ideologia |
nationalismi oikeistopopulismi eurokriittisyys |
Kotisivu | https://www.idgroup.eu/ |
Identiteetti ja demokratia (ID) oli 13. kesäkuuta 2019 perustettu ryhmä Euroopan parlamentissa. Perustamisessa oli mukana poliitikkoja Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Itävallasta, Belgiasta, Tšekistä, Tanskasta, Virosta ja Suomesta. Parlamenttiryhmää olivat perustamassa italialainen Pohjoisen liitto, ranskalainen Kansallinen liittouma, saksalainen Vaihtoehto Saksalle ja suomalainen Perussuomalaiset.[1] Ryhmä lakkasi olemasta vuonna 2024, jolloin sen tilalle muodostui kaksi uutta ryhmää Patriootit Euroopan puolesta ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa.[2]
Italialaisen Matteo Salvinin kokoama uusi blokki sai nimekseen European Alliance of Peoples and Nations (EAPN) ja siihen liittyivät varsin pian mukaan Kansallinen rintama, EKRE, Itävallan vapauspuolue. Samassa yhteydessä Marine Le Pen ilmoitti, ettei enää aja Ranskan eroa EU:sta, vaan pyrkii ennemminkin muuttamaan sitä poliittisin keinoin sisältä käsin.[3]
Europarlamenttivaalien 2019 jälkeen blokki järjestäytyi ryhmäksi nimeltä Identiteetti ja demokratia. Sen parlamenttiryhmän puheenjohtajaksi valittiin italialainen Marco Zanni. Samalla myös ENF-ryhmä lopetti toimintansa ja liittyi ID:n ryhmään.[4]
Ryhmittymällä oli ennen brexitiä 73 edustajaa, [5] mutta 1. helmikuuta 2020 alkaen 76 edustajaa.
Perussuomalaisten puoluehallitus ilmoitti 5. huhtikuuta 2023, että puolue eroaa ryhmästä ja palaa Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään, jossa puolue oli vuosina 2014–2019. Päätös oli puoluehallituksessa yksimielinen.[6]
Perussuomalaisten edustajien erottua ryhmästä ja muiden kauden aikana tapahtuneiden muutosten jälkeen ryhmään kuului 5. huhtikuuta 2023 alkaen 62 edustajaa.
Ranskan oikeistopuolue Kansallinen liittouma ilmoitti 21. toukokuuta, ettei se jatka ryhmässä saksalaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kanssa[7]. Ryhmän sisäisen kokouksen ja äänestyksen jälkeen identiteetti- ja demokratialautakunta äänesti AfD:n erottamisen puolesta[8]. Syyksi erottamiselle todettiin AfD:n läheinen suhde Venäjän ja Kiinan valtioihin[8]. Erottamisen seurauksena AfD siirtyi sitoutumattomien ryhmään[8].
AfD:n erottamisen jälkeen Identiteetti ja demokratia ryhmässä oli 49 meppiä.
Maa | Puolue | Europuolue | Parlamentaarikoita[9] |
---|---|---|---|
![]() |
Pohjoisen liitto | ID-puolue | 22 / 76
|
![]() |
Kansallinen liittouma | ID-puolue | 18 / 79
|
![]() |
Itävallan vapauspuolue | ID-puolue | 3 / 19
|
![]() |
Vlaams Belang | ID-puolue | 3 / 21
|
![]() |
Vapaus ja suora demokratia | ID-puolue | 1 / 21
|
![]() |
Viron konservatiivinen kansanpuolue | ID-puolue | 1 / 7
|
![]() |
Tanskan kansanpuolue | Ei puoluetta | 1 / 14
|
Yhteensä
|
49 / 705
|
Maa | Puolue | Europuolue | Uusi ryhmä |
---|---|---|---|
![]() |
Perussuomalaiset | Ei puoluetta | Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä |
![]() |
Vaihtoehto Saksalle | Identiteetti ja demokratia | ei-ryhmää |
![]() |
Demokratian foorumi | Ei puoluetta | ei-ryhmää |