Tänään haluamme syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia: Identiteetti, perinteet ja itsemääräämisoikeus. Puhummepa sitten Identiteetti, perinteet ja itsemääräämisoikeus:n merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme tai haasteista, joita Identiteetti, perinteet ja itsemääräämisoikeus kohtaa nykymaailmassa, se on aihe, joka ansaitsee huomiomme. Identiteetti, perinteet ja itsemääräämisoikeus tarjoaa meille loputtomasti mahdollisuuksia pohtia ja oppia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Siksi on erittäin tärkeää, että tutkimme tätä aihetta perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja pyrimme tekemään johtopäätöksiä, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme.
Identiteetti, perinteet ja itsemääräämisoikeus oli lyhytikäinen poliittinen ryhmä Euroopan parlamentissa, joka syntyi tammikuussa 2007 ja hajosi saman vuoden marraskuussa. Ryhmään kuului erilaisia kansallismielisiä puolueita.
Sen ohjelman kuvattiin kannattavan maahanmuuton rajoittamista ja vastustavan EU:n perustuslain säätämistä ja Turkin EU-jäsenyyttä. Ranskalainen poliitikko Bruno Gollnisch kuvasi sen perustuvan kristillisille arvoille ja ihmisoikeuksille[1]. Lehdistö ja Anti Semitism International -liike katsoivat ryhmittymän puolueiden olevan äärioikeistolaisia, ulkomaalais- ja juutalaisvastaisia ja fasistisia. [2][3].
Ryhmä perustettiin 9. tammikuuta 2007 ja Euroopan parlamentin puhemies Josep Borrell tunnusti sen 15. tammikuuta istunnon alussa. Ryhmän jäsenmäärä ylitti juuri kahdenkymmenen edustajan ja kuuden maan rajan, joka tuolloin vaadittiin poliittisen ryhmän tunnustamiseen ja EU:n rahoitukseen. Ryhmän johtaja oli Bruno Gollnisch.
Ryhmä hajosi 14. marraskuuta 2007 Suur-Romania-puolueen edustajien vetäydyttyä siitä italialaisen Alessandra Mussolinin heidän mielestään romanialaisia loukkaavien lausuntojen vuoksi.