Ies-Pieti
Tässä artikkelissa aiomme tutkia eri näkökohtia, jotka liittyvät Ies-Pieti:een, koska tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään ja sillä on merkittävä vaikutus useilla aloilla. Ies-Pieti on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, tiedemiesten, poliittisten johtajien ja suuren yleisön huomion, koska se on tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Koko artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita Ies-Pieti:een on omaksuttu, sekä sen vaikutusta niinkin erilaisilla aloilla kuin teknologia, talous, politiikka ja kulttuuri. Lisäksi tarkastelemme joitain haasteita ja mahdollisuuksia, joita Ies-Pieti tarjoaa nykymaailmassa, tavoitteenamme tarjota panoraama ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
| Osa artikkelisarjaa |
| Lestadiolaisuus |
|---|
 |
Per Andersinpoika Vasara (1815–1896) oli Karesuandossa syntynyt saamelainen lestadiolaissaarnaaja. Hän vaikutti vahvimmin Enontekiöllä, mutta teki matkoja myös muun muassa Lyngeniin, Tornionlaaksoon, Kittilään ja Ouluun. Hän osasi saamea, norjaa ja suomea.[1]
Ies-Pieti oli lestadiolaisuuden saamelaisvaiheen keskeisiä maallikkosaarnaajia. Ies-Pieti jäi lapsena orvoksi, mistä hän sai "ies"-liitteen nimeensä – sana tarkoittaa isätöntä ja äiditöntä. Nuorena hän sai tunturissa voimakkaan, ilmestyksellisen hengellisen kokemuksen, ja sittemmin, lestadiolaisen herätyksen alettua, hän ensimmäisten joukossa liittyi Lars Levi Laestadiuksen tukijoihin. Ies-Pieti oli varakas ja arvostettu mies – lauta- ja kuudennusmies – jonka arvovalta huomattavasti edisti herätysliikkeen etenemistä, ja joka myös taloudellisesti tuki herätyslähetystä. Ns. Koutokeinon kapinan jälkeen Ies-Pieti teki Tromssan piispan lähettiläänä saarnamatkoja Koutokeinoon kapinan jälkeisen resignoituneen hengellisen tilan elvyttämiseksi. Työ ei kuitenkaan pitäjän asukkaiden vihamielisen asenteen johdosta johtanut tuloksiin.[1]
Kuolinvuoteellaan Ies-Pieti kuuluu sanoneen tunnetut sanansa: "Kun maaäiti ottaa minut helmaansa, hän imee minusta pois kaiken käärmeen myrkyn, ja silloin minä olen todellisesti vapaa".[1]
Lähteet
- ↑ a b c Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Ies-Pieti saamelaisensyklopedia.fi. Arkistoitu 10.1.2021. Viitattu 7.1.2021.