Inna Ilivitzky

Nykyään Inna Ilivitzky on erittäin ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ajan myötä Inna Ilivitzky:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa, ja sen vaikutus näkyy jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Henkilökohtaisesta työelämään Inna Ilivitzky on osoittautunut aiheeksi, joka ei jää huomaamatta ja herättää kiinnostusta asiantuntijoissa, tutkijoissa ja yleensäkin. Tässä artikkelissa tutkimme Inna Ilivitzky:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Inna Ilivitzky
Euroopan parlamentin jäsen
13.4.1999–19.7.1999
Ryhmä GUE/NGL
Henkilötiedot
Syntynyt11. syyskuuta 1946
Helsinki
Ammatti eläinlääkäri
Tiedot
Puolue Vasemmistoliitto

Inna Ilivitzky (ent. Riipinen, s. 11. syyskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen poliitikko ja eläinlääkäri, joka toimi Vasemmistoliiton europarlamentaarikkona vuonna 1999.[1][2] Hän kuului myös Vasemmistonaisten puheenjohtajistoon 1999–2007.[3]

Elämä

Inna Ilivitzkyn vanhemmat olivat liikemies Juri Ilivitzky (1918-1974) ja Ludmila Kindt (1919-1979). Turkisliikkeen omistanut isä oli Ukrainan juutalainen, jonka suku pakeni bolshevikkivallankumousta Saksaan ja sieltä edelleen 1930-luvulla natsien juutalaisvainoja Suomeen. Venäläisen äidin perhe omisti Kuolemajärvellä sijainneen kartanon ja päätyi jatkosodan jälkeen evakkona Helsinkiin. Munkkiniemessä varttunut Ilivitzky hallitsi jo lapsena useita kieliä. Ilivitzky puhui isän kanssa saksaa, äidin ja veljen kanssa ruotsia ja isoäidin kanssa venäjää, jonka lisäksi hän kävi ranskankielistä esikoulua ja oppi suomen leikkitovereiltaan. Kymmenvuotiaasta lähtien Ilivitzky vietti kesänsä isän sukulaisten luona eri puolilla Eurooppaa.[2]

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Munksnäs svenska samskolasta Ilivitzky opiskeli Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui eläinlääkäriksi 1972.[2] Vuonna 1974 Ilivitzky sai kunnaneläinlääkärin viran Valkeakoskelta.[4] Ilivitzky piti kaupungissa myös omaa praktiikkaa, työskenteli Maa- ja metsätalousministeriössä eläinlääkintötarkastajana sekä toimi Etelä-Suomen läänin läänineläinlääkärinä eläkkeellejäämiseensä vuoteen 2011 saakka.[3][5]

Ilivitzky on kertonut kokeneensa sosiaalisen heräämisen lapsuuden matkoillaan todistaessaan Pariisissa Algerian sodan aiheuttamia levottomuuksia ja törmätessään Lontoossa siirtolaisten surkeisiin elinoloihin.[2] Hän on toiminut Suomen Punaisen Ristin avustustyössä muun muassa Guineassa sekä Haitin maanjäristysalueella 2010.[2] Ilivitzky oli mukana vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä, mutta Neuvostoliitosta saadut kokemukset vaikuttivat siihen, ettei hänestä tullut taistolaista. Vuonna 1996 Ilivitzky oli Vasemmistoliiton ehdokkaana Suomen ensimmäisissä europarlamenttivaaleissa, joissa hän sai lähes 8 000 ääntä. Toiselle varasijalle jäänyt Ilivitzky nousi huhtikuussa 1999 europarlamenttiin Outi Ojalan siirtyessä kansanedustajaksi, kun Esko Helle päätti myös jäädä eduskuntaan.[5] Parlamenttiura jäi reilun kolmen kuukauden pituiseksi, kun Ilivitzky ei onnistunut uusimaan paikkaansa lokakuun 1999 vaaleissa. Hän sai yli 14 000 ääntä, mutta jäi tälläkin kertaa varasijalle.[6] Vuosina 1999-2007 hän oli Nana Korpelaisen ja Katja Syvärisen ohella yksi Vasemmistonaisten kolmesta puheenjohtajasta.[3] Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Ilivitzky sai enää 6 500 ääntä.[7]

Perhe

Inna Ilivitzkyn ensimmäinen puoliso oli virolainen mies, johon hän oli tutustunut 18-vuotiaana työskennellessään suomalaisten votkaturistien matkanjohtajana Tallinnassa. Pariskunta meni naimisiin 1965 ja muutti Helsingin Kallioon. Ilivitzkyn mukaan aviomies paljastui pian KGB:n asiamieheksi ja karkotettiin takaisin Neuvostoliittoon. Hän avioitui toisen kerran opiskeluvuosinaan 1970-luvun alussa. Perheeseen syntyi neljä tytärtä, joista Ilivitzky huolehti avioeron jälkeen yksinhuoltajana.[2]

Teokset

  • Ilivitzky, Inna; Savolainen, Ulla: Tuottava lammastalous : lampaiden rehut, ruokinta, terveydenhoito. Helsinki: Maaseutukeskusten liitto, 1994. ISBN 951-8909-97-0
  • Ilivitzky, Inna; Savolainen, Ulla; Teräväinen, Hanna: Lampaan ruokinta ja hoito. Helsinki: Maaseutukeskusten liitto, 2000. ISBN 951-808-089-5

Lähteet

  1. ↑ Inna Ilivitzky Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti. Viitattu 20.3.2011.
  2. ↑ a b c d e f Simonen, Katri: KGB:n agentin ex-vaimo: ”Yritän nyt maksaa velkaani” 19.10.2015. ET-lehti. Viitattu 21.3.2019.
  3. ↑ a b c Saukkonen, Eila: 70 vuotta: Inna Ilivitzky syntyi turkisperheeseen – hänestä tuli eläinlääkäri ja eläinsuojelija (vain tilaajille) 12.9.2016. Aamulehti. Viitattu 21.3.2019.
  4. ↑ Meidän tarina Valkeakosken Eläinsairaala Profivet. Viitattu 4.4.2025.
  5. ↑ a b Ilivitzky Ojalan tilalle europarlamenttiin 29.3.1999. MTV3. Viitattu 4.4.2025.
  6. ↑ Ehdokkaat ja heidän saamansa äänimäärät puolueittain ja vaalipiireittäin 1999 (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2011.
  7. ↑ Ehdokkaat ja heidän saamansa äänimäärät puolueittain ja vaalipiireittäin 2004 (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2011.