Interventionismi
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Interventionismi:n kiehtovaa maailmaa. Interventionismi on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostavan ja keskustelun kohteena eri alueilla. Kautta historian Interventionismi:llä on ollut keskeinen rooli eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme eri näkökohtia, jotka tekevät Interventionismi:stä tutkimisen ja pohdinnan arvoisen aiheen. Samoin tutkimme Interventionismi:n vaikutuksia ja sovelluksia jokapäiväisessä elämässämme tarjoamalla kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Interventionismi on poliittinen ei-puolustuksellinen joidenkin kansakuntien tai muiden geopoliittisten toimivaltuuksien harjoittama talousmalli,[1] joka manipuloi taloutta tai yhteiskuntaa. Käsitteen yleisimpiä sovelluksia ovat taloudellinen interventionismi (valtion puuttuminen omaan talouteen) ja ulkomaille tähtäävä interventionismi (valtion puuttuminen toisen kansakunnan taloudellisiin asioihin osana ulkopolitiikkaansa). Interventionistit haluavat taltuttaa yksityisomaisuuden ja markkinatalouden instituutioita yhteiskunnan edunajajaksi.[2] Ludwig von Mises määritteli teoksessaan Interventionismin kritiikki interventionismin käsittämään sellaiset valtiolliset toimet, joilla rajoitetaan tuotantovälineiden yksityisten omistajien ja entrepreurien mahdollisuutta käyttää hallussaan olevia taloudellisia keinoja haluamallaan tavoin.[2][3] Interventionismi pyrkii olemaan poliittinen keskitie tai kolmas tie sosialismin ja kapitalismin välillä.[3]
Jyrki Katainen kuvasi interventionistista ajatusmallia kertoessaan, kuinka ”markkinavoimista on nyt otettu niskalenkki” finanssikriisin jälkimainingeissa.[2]
Ideologia
Interventionistisessa politiikassa annetaan yksityisen sektorin pysyä tuotannontekijöiden pääasiallinen omistajana ja säilytetään muut vapaiden markkinoiden ominaisuudet kuten yrittäminen,[4] mutta estetään kapitalismiin kuuluvia instituutioita aiheuttamasta taloudellista sekaannusta ja epäreilusti käyttämästä hyväkseen enemmistöä ihmisistä. Valtion tulisi interventionismia kannattavien mukaan rajoittaa verotuksella ja laeilla paljon pääomaa omistavien luokkien rikastumismahdollisuuksia, jotteivät heidän päämääränsä vahingoita vähäosaisempien ihmisten elämäntilannetta. Interventioita ja valtiovallan väliintuloja kannattavien mielestä vapaaehtoinen vaihdanta ja esteetön markkinatalous eli laissez-faire-tyylinen valtion minimaalinen puuttuminen talouteen olisi epäoikeudenmukaista.[4] Mutta sen huonojen puolten vähentämiseksi ei tarvitse poistaa kapitalismia kokonaan. Kapitalistista järjestelmää voidaan parantaa valtion interventiopolitiikalla yrittäjien ja kapitalistien toimien kanssa.[4] Tällaisella valtiollisella talouteen puuttumisella vältetään totalitaarinen sosialismi samalla kun säilytetään kapitalismista ne ominaisuudet, jotka ovat säilyttämisen arvoisia.
Interventionismi käytännön politiikassa
Keskuspankkitoiminta, pankkien talletussuojat, sekä vähimmäisvarantojärjestelmä ovat interventionistisia toimia.[2] Ne luovat institutionaalisia sekä velkavipukäytäntöihin perustuvia muutoksia rahoitusmarkkinoille, samalla mahdollistaen hyvin suurten voittojen saavuttamisen pankki- ja finanssisektorilla.[2]
Interventionismissa markkinatalouden keskeiset järjestelmätekijät – kuten markkinamekanismin hinnanmuodostus sekä liiketaloudelliset voitot ja tappiot – tuhoutuvat keskuspankkien elvytyksellä sekä tappioiden muuttuessa julkisiksi. Sijoittajat ja pääoman suuromistajien luokka menettää taloudellista ylivaltaansa. [2]
Katso myös
- Sekatalous
- Suunnitelmatalous
- Managerialismi
- Korporativismi
- Kolmas tie
- Byrokratia
- Sotateollinen kompleksi
- Miehitys
- Imperialismi
- Kolonialismi
- Vallankaappaus
- Imperiumi
- Yhdysvaltain siirtomaat
- Syyrian sisällissota ja ulkomaat
- Multilateralismi
- Uuskonservatismi
- Humanitaarinen interventio
Lähteet
- ↑ Mises talouslaskennasta ja Sosialismista Talouden perusteet. ”Sosialismi oli teolliselle taloudelle elinkelvoton järjestelmä.” Viitattu 2.4.2018. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f Santtu mäki: Miksi valtiollinen velkatakaus on väärä valinta 6 years, 10 months ago. Ludwig von Mises -Instituutti. Arkistoitu 9.4.2018. Viitattu 8.4.2018. suomi
- ↑ a b Ludwig von Mises: A Critique of Interventionism, s. 1-3. (Alkuteoksen nimi: "Kritik des Interventionismus: Untersuchungen zur Wirtschaftspolitik und Wirtschaftsideologie der Gegenwart") Auburn, AL: Ludwig von Mises Institute, 2011. ISBN 9781610161954 OCLC:942664654 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.2.2021.
- ↑ a b c Keskitien politiikka johtaa sosialismiin Copyright 2008-2018. Talouden perusteet. Viitattu 8.4.2018. (suomeksi)
