Inupiatun
Nykymaailmassa Inupiatun:n merkitys on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyse ammatillisesta, henkilökohtaisesta tai akateemisesta alalla, Inupiatun:stä on tullut laajan kiinnostuksen aihe, joka vaikuttaa suoraan ihmisten elämään. Yhteiskunnan kehittyessä Inupiatun:stä on tullut kohtaamispaikka, joka synnyttää keskustelua, pohdintaa ja jatkuvaa analysointia. Tässä artikkelissa perehdytään Inupiatun:n maailmaan ja tutkitaan sen eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
| Inupiatun | |
|---|---|
 Inupiatunin puhuma-alue ja murteet |
|
| Oma nimi | inupiatun, iñupiatun |
| Muu nimi | inupiaq |
| Tiedot | |
| Alue |
 Alaska |
| Virallinen kieli |
Alaska |
| Puhujia | 3 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
eskimokielet inuiittikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ik |
| ISO 639-2 | ipk |
| ISO 639-3 | esi |
Inupiatun (tai inupiaq) on Alaskassa puhuttava eskimo-aleuttilainen kieli.[1] Se kuuluu inuiittikielten murrejatkumoon, joka alkaa Alaskasta ja jatkuu nauhamaisena ketjuna pitkin Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisrannikkoa aina Labradorin niemimaalle saakka ja edelleen Baffininsaaren kautta Grönlannin länsi- ja itärannikolle. Inupiatun on tämän kieliryhmän läntisin edustaja. Sen läheisimmät sukukielet ovat Kanadan inuvialuktun ja inuktitut sekä kaikkein itäisimpänä grönlanti.
Kieltä puhuva inuiitti-kansa on inupiatit, joita on alle 8 000. Omaa kieltä puhuu lähinnä vanhempi väestö.[1]
Nimen alkuperä
Inupiatun/inupiaq tarkoittaa "aitoa" tai "oikeaa ihmistä". Se koostuu kahdesta sanasta: inuk "ihminen" ja piaq "aito, oikea". Sanan kaksikko on inupiak ja monikko inupiat. Kielen nimi on inupiatun. Pohjois-Alaskan murteissa käytetään vastaavasti myös muotoja iñupiaq, iñupiak ja iñupiat sekä kielen nimestä muotoa iñupiatun. Suomen kielessä näkee joskus käytettävän kielestä nimeä inupiak, mikä on epäloogista, koska kyseessä on sanan kaksikkomuoto.
Nykytilanne
Inupiatunia puhutaan Yhdysvalloissa Alaskan osavaltiossa. Sen puhuma-alueeseen kuuluu koko Alaskan pohjoisrannikko sekä länsirannikkoa etelään aina Sewardin niemimaalle asti. Etnisesti ryhmään kuuluu 13 000 ja heistä noin 3 000 puhuu inupiatunia äidinkielenään. Kielellä on vuodesta 2014 lähtien ollut virallisen kielen asema Alaskan osavaltiossa yhdessä muiden paikallisten kielten kanssa.[2]
Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat Pohjois-Alaskan murre ja Sewardin niemimaan murre. Pohjois-Alaskan murre jakautuu edelleen kahteen alamurteeseen, joista North Slopen murteen alue on hyvin laaja. Se kattaa koko pohjoisen rannikkoalueen sekä Kotzebuenlahden pohjoisrantaa aina Kivalinan kaupunkiin asti.
Toista inupiatunin pohjoisalaskalaista murretta, Malimiutin murretta, puhutaan Kotzebuenlahden ympäristössä ja Kobuk-joen varrella. Myös Seewardin niemimaan murteella on kaksi alamurretta, jotka ovat Qawiaraqin murre ja Beringinsalmen murre. Qawiaraqin murretta puhutaan Tellerissä ja Sewardin niemimaan eteläosissa. Beringinsalmen murteen puhuma-alue on Beringinsalmen ranta-alue Alaskassa sekä Diomede Islands.
Inupiatunin päämurteet eroavat toisistaan aika paljon ja kuulijalta vaaditaan runsaasti harjaantuneisuutta, jotta hän pystyy ymmärtämään toisen murteen puhujaa. Eroja on sekä sanastossa että äänteissä. Esimerkiksi Pohjois-Alaskan murteessa sanotaan qaqtut "puhuvat" ja Sewardin niemimaan murteessa qaniqtut "puhuvat". Äänne-eroista voidaan mainita esimerkkinä verbi "keittää", joka on Pohjois-Alaskan murteessa igarut "keittävät" ja Sewardin niemimaan murteessa iarut "keittävät".
SIL Internationalin luokitus
SIL International luokittelee inupiatunin päämurteet eri kieliksi ja käyttää siksi Pohjois-Alaskan murteesta eli Pohjois-Alaskan inupiatunista lyhennettä esi[3] ja Sewardin niemimaan murteesta eli Luoteis-Alaskan inupiatunista lyhennettä esk.[4][5]
Inupiatun kirjaimisto
| A a | Ch ch | G g | Ġ ġ | H h | I i | K k | L l | Ḷ ḷ | Ł ł | Ł̣ ł̣ | M m |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| a | cha | ga | ġa | ha | i | ka | la | ḷa | ła | ł̣a | ma |
| /a/ | /tʃ/ | /ɣ/ | /ʁ/ | /h/ | /i/ | /k/ | /l/ | /ʎ/ | /ɬ/ | /𝼆/ | /m/ |
| N n | Ñ ñ | Ŋ ŋ | P p | Q q | R r | S s | Sr sr | T t | U u | V v | Y y |
| na | ña | ŋa | pa | qa | ra | sa | sra | ta | u | va | ya |
| /n/ | /ɲ/ | /ŋ/ | /p/ | /q/ | /ʐ/ | /ɕ/ | /ʂ/ | /t/ | /u/ | /v/ | /j/ |
Lähteet
- ↑ a b Inupiatun, Northwest Alaska Ethnologue. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Alaska OKs Bill Making Native Languages Official NPR. 21.4.2014. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Inupiatun, North Alaskan Ethnologue. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Inupiatun, Northwest Alaska Ethnologue. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Alaskan Inupiaq glottolog.org. Viitattu 16.7.2022.
Aiheesta muualla
- Inupiatunin sanakirja (englanniksi, inupiaqiksi)
