Ismo Virtanen

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Ismo Virtanen:een liittyvää perusteellisesti. Sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen eri näkökohtien ja sovellusten kautta. Ismo Virtanen on erittäin tärkeä aihe ja se on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Näillä linjoilla tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja kehitystä ajan myötä. Samoin analysoimme esitettyjä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja sekä vaikutuksia ja seurauksia, joita sillä on ollut eri aloilla. Lue lisää saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Ismo Virtanen:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan.

Tämä artikkeli käsittelee anatomian professoria. Elokuvaaja Ismo Virtasesta on eri artikkeli.

Ismo Virtanen (18. maaliskuuta 1949 Laitila – 5. kesäkuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen anatomian professori Helsingin yliopistossa.[1]

Virtanen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1968 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1975. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1978 aiheella ”Structural asymmetry and composition of rat liver nuclear membranes”. Uransa alussa hän toimi elektronimikroskopian laitoksen assistenttina, Suomen Akatemian tutkimusassistenttina sekä nuorempana ja vanhempana tutkijana.[2] Uransa alkupuolella hän tutki erityisesti lektiinien käyttöä solubiologiassa.[1]

Vuonna 1986 Virtanen nimitettiin lääketieteellisen solubiologian professoriksi Linköpingin yliopistoon. Vuonna 1987 hän toimi patologian laitoksen laboraattorina Helsingin yliopistossa ennen nimitystään anatomian professoriksi vuonna 1988. Vuosina 1998–2003 Virtanen johti biolääketieteen laitosta.[1]

Uransa aikana Virtanen julkaisi lähes 700 tieteellistä artikkelia, joita on siteerattu yli 20 000 kertaa. Hänen ansioitaan tutkijana kuvaa korkea Hirsch-indeksi 72.[2]

Virtanen tutki solunsisäisiä välikokoisia filamentteja ja kehitti menetelmiä integriinien tutkimukseen. Lisäksi Virtanen ohjasi 23 väitöskirjaa ja toimi Journal of Molecural Histology -lehden päätoimittajana. Hän oli jäsen myös 14 muussa kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla Virtanen kiersi laajalti luennoimassa. Vuosina 1991–2003 Virtanen toimi lääketieteen historian laitoksen ja museon esimiehenä.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Panula, Pertti: Muistot: Ismo Virtanen Helsingin Sanomat. 15.5.2011. Arkistoitu 14.12.2014. Viitattu 7.12.2014.
  2. ↑ a b c Panula, Pertti & Lehto, Veli-Pekka: Ismo Virtanen menehtyi sairauskohtaukseen Biomedicum. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 7.12.2014.