Iso Karvasjärvi:n artikkelissa tutkimme perusteellisesti tämän aiheen kaikkia puolia. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, sen vaikutuksen kautta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Analysoimme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä sekä relevanttia dataa, joka auttaa ymmärtämään paremmin Iso Karvasjärvi:n merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys Iso Karvasjärvi:stä tavoitteenaan rikastaa tietoa ja edistää kriittistä pohdintaa tästä aiheesta.
Iso Karvasjärvi | |
---|---|
Järven luoteispäätä, josta Karvasoja alkaa. |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Utajärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Karvasoja |
Järvinumero | 59.155.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 101,7 m |
Rantaviiva | 2,83 km [1] |
Pinta-ala | 0,26 km² [1] |
|
Iso Karvasjärvi on järvi Utajärven kunnan itäosassa Sanginkylässä Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä Oulun kaupungin rajaa.
Järvi sijaitsee entisen Ylikiimingin kunnan, nykyisen Oulun kaupungin, rajan vieressä, Puutturinjärvestä vajaa kolme kilometriä lounaaseen. Vain kolmisensataa metriä järven pohjoispäästä on Pikku Karvasjärvi. Järveä ympäröivät kankaat, idässä Yli-Karvasmaa, lännessä Karvaskoskenkangas ja etelässä laaja Maaselkä, jossa sijaitsee Sanginkylän kaakkoisin asumus, Karvasjärven talo. Se on nykyään metsästysmajakäytössä, kuten järvestä luoteeseen laskevan Karvasojan rannalla sijaitseva hirvikämppä.
Järvi on rehevä, rannoiltaan pääosin suota, mutta kangaspaikoilla myös kivikkoa. Järven kalastoon kuuluvat tavanomaiset hauki, ahven ja särki. Karvasoja, joka laskee Sanginjoen sivuhaaraan Koivujokeen lähellä Pienelle Kivijärvelle menevää tietä, on kapea mutta kymmenisen kilometriä pitkä puro. Karvasjärven talon lisäksi järven ympärillä ei ole ollut asutusta. Kulkuyhteys järvelle oli aikaisemmin ennen muuta seututieltä 837 Maaselän kangasta kulkevaa polkua pitkin luoteeseen. Nykyään järven lähelle tulee idästä päin Kivijärven tieltä eli Vepsän kylän suunnasta Ylikiimingistä erkaneva metsäautotie, josta pääsee Koivuselän, Honkaselän ja Pehkeensuon turvetyömaan kautta myös kaakkoon eli seututielle 837 Kemilänkylän kohdalle. Koilliseen eli Sanginkylän Puutturinjärven suuntaan ei järveltä edelleenkään ole mitään tieyhteyttä.
Kylät | |
---|---|
Järvet, lammikot ja lähteet |
|
Joet ja purot | |
Luonnonsuojelualueet | |
Rakennukset ja rakennelmat | |
Muistomerkit, laatat ja veistokset | |
Museot | |
Liikenne |