Nykymaailmassa Seututie 836 on saavuttanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. On olemassa monia tutkimuksia ja keskusteluja, jotka pyörivät Seututie 836:n ympärillä, koska sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri näkökulmia. Sekä henkilökohtaisella että kollektiivisella tasolla Seututie 836:stä on tullut toistuva keskustelunaihe ja huomion keskipiste. On tullut ratkaisevan tärkeää ymmärtää ja analysoida Seututie 836:tä eri näkökulmista, jotta saadaan täydellinen kuva sen ulottuvuudesta ja vaikutuksesta. Siksi on tärkeää käsitellä Seututie 836:n aihetta yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti, jotta voidaan edistää keskustelua ja rikastaa tietoa tästä aiheesta.
|
||
Seututie 836 | ||
---|---|---|
Tie Vepsä-Tervahaaran risteyksestä länteen. |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | seututie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 42 km | |
Alkupiste | Ylikiiminki | |
Reitti |
Vepsä (12 km) Ylivuotto (26 km) |
|
Päätepiste | Sanginkylä (42 km) | |
Päällyste | öljysora | |
Kaistaluku | kaksikaistainen |
Seututie 836 on Oulun Ylikiimingin taajamasta Utajärven Sanginkylään johtava seututie.
Tie alkaa seututieltä 833 Ylikiimingin kirkonkylän itäpuolella, ja kulkee Jokelankylän, Vepsän ja Ylivuoton kylien kautta Utajärven kunnan Sanginkylään, jossa se liittyy seututiehen 837. Tien pituus on noin 42 kilometriä.
Tien profiilissa ei ole suuria korkeuseroja. Suurimmat nousut ovat tien länsipäässä lähellä Ylikiimingin taajamaa Pylkönmäen hiihtokeskuksen luona sekä Vepsän Tervahaarassa. Muutoin tiellä ei ole mainittavia nousuja. Tie on kaksikaistainen päällystetty tie. Osuus Suoperästä Sanginkylään päällystettiin vasta 1990-luvun lopulla, jolloin myös pahimpia mutkia suoristettiin. Aiemmin päällystettyä osuutta ei ole sanottavasti oikaistu, päällystäminen tehtiin 1970-luvun lopulla.
Tietä käyttävät Ylikiimingin itäosien kylien asukkaat, ennen muuta kesäisin myös monet kesäasukkaat. Se on myös Sanginkylän läntisimpien osien yhdystie Utajärvelle. Vapon turvekuljetukset tiellä alkoivat 1970-luvulla, sitä myöten kuljetetaan myös puutavaraa Ouluun ja se on lyhin läntinen reitti Paljakan hiihtokeskukseen Puolangalle. Koska tie seurailee Ylivuotolta Sangin Tervolankylään Kiiminkijokea, siltä on useita liittymiä joen urheilukalastuspaikkoihin. Sen sijaan Kiiminkijoen taakse tieltä pääsee vain Alavuoton sillan kautta. Myöskään etelään Oulujoen suuntaan tieltä ei ole läpimenoyhteyttä, joskin Aittokylän ja Kivijärven tiet siihen suuntaan risteävät.
Tieyhteyksien ja asutuksen historiaa seututien 836 varrella:
Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | |
![]() |
|||||
![]() |
Joloksen th | ![]() 8341 Joloksentie |
Oulu; ![]() Pudasjärvi, Keskusta |
||
![]() |
Koulun th | Koulutie | Koulukeskus, Harjunkaari | ||
![]() |
Toritie Suosaarentie |
||||
![]() |
Marttilanharju | 8361 Hetekyläntie Harjutie |
Nuoritta; ![]() Keskusta |
||
![]() |
|||||
![]() |
Pylkönmäki | Pylkönmäen hiihtokeskus | |||
![]() |
Korkia-ahon th | Marttilansuontie | |||
![]() |
Hiivasuon th | Hiivasuontie | Karahka | ||
![]() |
Vepsänjoen silta | Vepsänjoki | valmistunut 1970 | ||
![]() |
Viitalan th | Viitalantie | |||
![]() |
Vepsä | Aittokyläntie | Aittokylä | ||
![]() |
Kivijärven th | Kivijärventie | |||
![]() |
Tervahaaran th | Vepsä-Tervahaarantie | Tervahaara | ||
![]() |
Hakasuon th | Hakasuontie | Vapo Hakasuo | ||
![]() |
Suoperä | Alavuotontie | Alavuotto | ||
![]() |
Seuraintalo | Vähävuotontie | Vähävuotto | ||
![]() |
![]() ![]() |
||||
![]() |
|||||
![]() |
Kankaala | Jokikyläntie | |||
![]() |
Sanginkylän th | ![]() |
Puolanka; ![]() Utajärvi |
Kylät | |
---|---|
Järvet, lammikot ja lähteet |
|
Joet ja purot | |
Luonnonsuojelualueet | |
Rakennukset ja rakennelmat | |
Muistomerkit, laatat ja veistokset | |
Museot | |
Liikenne |
Liikenne | |
---|---|
Liikennekeskukset | |
Oulu kautta kulkevat tiet | |
Oulun kautta kulkevat rautatiet | |
Katuja | |
Sillat | |
Muut kaupungin sisäiset tiet |