Isohelmitikka

Tänään puhumme Isohelmitikka:stä, aiheesta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Isohelmitikka on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa, ja sen merkitys heijastuu sen herättämien mielipiteiden moninaisuuteen. Isohelmitikka on ollut kiihkeän keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksiin esimerkiksi politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Isohelmitikka:een, tavoitteena ymmärtää sen laajuus ja vaikutus nykytodellisuutemme.

Isohelmitikka
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tikat Picidae
Suku: Helmitikat Mulleripicus
Laji: pulverulentus
Kaksiosainen nimi

Mulleripicus pulverulentus
(Temminck, 1826)

Alalajit[2]
  • M. p. harterti
  • M. p. mohun
  • M. p. pulverulentus
Katso myös

  Isohelmitikka Wikispeciesissä
  Isohelmitikka Commonsissa

Isohelmitikka (Mulleripicus pulverulentus) on tikkoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan uhanalaisena Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta.

Koko ja ulkonäkö

Isohelmitikka voi kasvaa 45–51 cm pitkäksi ja on mahdollisesti suurin elossa oleva tikkalaji. Sukupuolet eroavat hieman toisistaan ulkonäöltään. Yleisväritykseltään laji on harmaa, siivet ja pyrstö ovat muuta ruumista tummemmat. Isohelmitikkakoiraan poskissa on punainen laikku. Linnun kurkku on vaaleankeltainen ja rinta ja vatsa ovat vaaleanharmaat. Rinnassa on valkoisia pilkkuja. Isohelmitikan nokka on pitkä ja väriltään harmaa.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö

Isohelmitikkaa tavataan Intiasta Himalajalta ja Kaakkois-Aasiasta Myanmarista Filippiineille. Se on kuollut sukupuuttoon Singaporesta ja mahdollisesti myös Kiinasta. Lajin elinympäristöä ovat kosteat trooppiset metsät ja erityisesti sitä tavataan koskemattomista metsistä. Isohelmitikkakannan kooksi arvioidaan 26 000–550 000 yksilöä ja kantaa uhkaa elinympäristön tuhoutuminen. Lintu syö hyönteisiä, erityisesti muurahaisia, ja satunnaisesti myös hedelmiä. Isohelmitikka pesii puuhun kaivamassaan kolossa ja naaras munii kahdesta neljään munaa. Pesimäkausi on maaliskuulta kesäkuulle.[1][3][4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b BirdLife International: Mulleripicus pulverulentus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Mulleripicus pulverulentus (TSN 554167) itis.gov. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Winkler, H., Christie, D.A. & Kirwan, G.M.: Great Slaty Woodpecker (Mulleripicus pulverulentus) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Gerard Gorman: Woodpeckers of the World, s. 508. Bloomsbury Publishing, 2014. ISBN 978-1-4081-4715-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Great Slaty Woodpecker Mulleripicus pulverulentus BirdLife International. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Sarah Hoggett: 1000 Birds, s. 165. Chartwell Books, 2017. ISBN 978-0-7858-3576-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)