Tänään esittelemässämme artikkelissa perehdymme Järvenpään seurakunta:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tutkimme kaikkia Järvenpään seurakunta:een liittyviä näkökohtia ymmärtääksemme sen merkityksen eri yhteyksissä. Kautta historian Järvenpään seurakunta:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja vuorovaikutukseensa. Kattavan analyysin avulla pyrimme selvittämään Järvenpään seurakunta:tä ympäröivät mysteerit ja löytämään sen todellisen merkityksen nykymaailmassa.
Järvenpään seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
Järvenpään kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
Pääkirkko | Järvenpään kirkko |
Perustettu | 1952 |
Jäsenmäärä | 27 683[1] (toukokuu 2024) |
– Osuus asukkaista | 59,2 %[2] |
Kirkollisvero | 1,25 % |
Kirkkoherra | Vesa Koivisto |
Sivusto |
Järvenpään seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Järvenpäässä. Järvenpään seurakunta on erotettu Tuusulan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen vuonna 1952. Seurakunta sai oman kirkon, Järvenpään kirkon vuonna 1968.[3] Seurakunta omistaa myös kaksi seurakuntakotia ja Elävän veden kappelina tunnetun vuonna 2012 valmistuneen pienen kappelin. [4]
Järvenpään seurakuntaan kuului vuoden 2024 toukokuussa 27 683 jäsentä[1] eli noin 59,2 prosenttia Järvenpään kaupungin väestöstä[2]. Kirkkoon kuuluvien osuus on Järvenpäässä Suomen matalimpia.[5]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Järvenpään seurakunnan kirkkoherroina:[6]