Nykymaailmassa Hyvinkään seurakunta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tekniikan ja globalisaation myötä Hyvinkään seurakunta on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen ja vaikuttaa yhteiskunnan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Politiikkaan ja talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan kulttuuriin ja koulutukseen Hyvinkään seurakunta on noussut keskeiseksi asiaksi julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme Hyvinkään seurakunta:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja keskusteluja sekä analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa.
Hyvinkään seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Hyvinkään kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
Pääkirkko | Hyvinkään kirkko |
Perustettu | 1917 |
Jäsenmäärä | 29 217[1] (toukokuu 2024) |
– Osuus asukkaista | 62,1 %[2] |
Kirkollisvero | 1,25 % |
Kirkkoherra | vt. Virpi Koivisto |
Sivusto |
Hyvinkään seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka kattaa Hyvinkään kaupungin alueen. Seurakunta aloitti toimintansa 1800-luvun lopussa Hyvinkään vanhan kirkon rakentamisen aikoihin ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1917. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Akseli Renvall.[3] Seurakunta omistaa Puolimatkan, Rautatienrakentajien, Rauhannummen ja Kytäjän hautausmaat.
Seurakunnan pääkirkko, Hyvinkään kirkko, valmistui vuonna 1961. Hyvinkään kirkon ja vanhan kirkon lisäksi seurakunta omistaa Kytäjän kirkon ja Puolimatkan ja Rauhannummen siunauskappelit.
Hyvinkään seurakuntaan kuului toukokuun 2024 lopussa 29 217 jäsentä[1] eli noin 62,1 prosenttia Hyvinkään kaupungin väestöstä[2]. Jäsenmäärä on ollut 2000-luvulla laskussa: vuoden 2000 lopussa jäseniä oli 35 069, vuoden 2010 lopussa 34 375 ja vuoden 2020 lopussa 30 738.[4]
Seurakunnan vt. kirkkoherrana toimii Virpi Koivisto.
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Hyvinkään seurakunnan kirkkoherroina:[5]