J. Philippe Rushton

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta J. Philippe Rushton, joka on saanut suurta merkitystä eri alueilla viime vuosina. J. Philippe Rushton on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin yhteiskunnassa kuin akateemisessakin maailmassa, ja sen vaikutus on tullut näkyväksi eri aloilla politiikasta teknologiaan. Tämän kirjoituksen aikana analysoimme J. Philippe Rushton:n eri ulottuvuuksia tutkien sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia nykymaailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme saavamme syvemmän ymmärryksen J. Philippe Rushton:stä ja sen roolista nyky-yhteiskunnassa sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuteen.

John Philippe Rushton (3. joulukuuta 1943 Bournemouth, Englanti – 2. lokakuuta 2012 London, Kanada) oli psykologian professori Western Ontarion yliopistossa Kanadassa. Rushton tutki altruismia, evoluutiopsykologiaa ja ihmisrotujen välisiä eroavaisuuksia. Hänet tunnetaan ihmisrotujen älykkyyserojen tutkimuksestaan[1] ja kirjastaan Race, Evolution and Behavior. Rushtonin kuoleman jälkeen tehdyssä arviossa hänen työnantajansa Western Ontarion yliopiston psykologian laitos arvioi hänen tutkimustyössään olleen perustavanlaatuisia eettisiä virheitä ja tieteellisiä virheolettamuksia. Laitos esitti kannanoton, jonka mukaan Rushton perusti näkemyksensä laajoihin virheellisiin käsityksiin genetiikasta. Sen mukaan Rushtonin tutkimukset toimivat myös polttoaineena rasismille.[2]

Rushton johti kiistanalaista Pioneer Fundia, jota on arvosteltu sen eugenistisina pidetyistä tavoitteista.[3]

Elämä

Rushton syntyi Bournemouthissa Englannissa, josta hän muutti perheineen ensin Etelä-Afrikkaan ja myöhemmin Kanadaan. Hän suoritti Bachelor of Science -tutkinnon psykologiasta vuonna 1970 Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa ja tohtorintutkinnon vuonna 1973 London School of Economicsissa. Hän toimi professorina Western Ontarion yliopistossa vuodesta 1985 kuolemaansa asti.[4]

Teoriat

Rushton on r-K-lisääntymisteoriassaan esittänyt, että itäaasialaisilla ihmisillä on keskimäärin suuremmat aivot ja pienemmät penikset, he ovat älykkäämpiä, osoittavat suurempaa sukupuolista pidättyväisyyttä, kypsyvät hitaammin sekä ovat lainkuuliaisempia ja sosiaalisesti järjestäytyneempiä kuin eurooppalaiset, jotka puolestaan menestyvät samoilla mittareilla paremmin kuin afrikkalaiset, joilla on pienempi pää ja isompi penis.[5][6]

Rushtonin tutkimustulokset ja -menetelmät ovat saaneet osakseen laajaa kritiikkiä.[7] Esimerkiksi psykologi Scott A. McGreal katsoo, että ne ovat pseudotiedettä.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Rushton, J. P., & Jensen, A. R.: Thirty years of research on race differences in cognitive ability. Psychology, Public Policy, and Law, 2005, 11. vsk, nro 2, s. 235–294. doi:https://doi.org/10.1037/1076-8971.11.2.235 Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Dr. Philippe Rushton 1943-2012 22.6.2020. Department of Psychology Social Science Centre, Western University. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Academic Racism: Key race scientist takes reins at Pioneer Fund Winter 2002. Intelligence Report, Southern Poverty Law Center. Viitattu 1.5.2007. (englanniksi)
  4. ↑ J. Philippe Rushton UWO Psychology. (englanniksi)
  5. ↑ Rushton, J. P.: Race, evolution, and behavior: A life-history perspective (2nd special abridged edition). Charles Darwin Research Institute, 2000. ISBN 0-9656836-2-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b The Pseudoscience of Race Differences in Penis Size Psychology Today. Viitattu 24.9.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Esimerkiksi: On the similarities of American blacks and whites: A reply to J.P. Rushton, by Zack Cernovsky Vol. 25, Journal of Black Studies, 07-01-1995, s. 672.
    Steven F. Cronshaw, Leah K. Hamilton, Betty R. Onyura, and Andrew S. Winston (2006) Case for Non-Biased Intelligence Testing Against Black Africans Has Not Been Made: A Comment on International Journal of Selection and Assessment 14 (3), s. 278–287. doi:10.1111/j.1468-2389.2006.00346.x

Aiheesta muualla