Jaakobin protoevankeliumi

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Jaakobin protoevankeliumi:n kiehtovaan maailmaan. Etsitpä tietoa aiheesta Jaakobin protoevankeliumi tai haluat vain löytää kaiken, mitä tällä aiheella on tarjota, olet oikeassa paikassa. Tutkimme perusteellisesti Jaakobin protoevankeliumi:n kaikkia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen erilaisiin käytännön sovelluksiin. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle, joka antaa sinulle aivan uuden näkemyksen Jaakobin protoevankeliumi:stä. Riippumatta aiemman tietämyksen tasosta tästä aiheesta, olen varma, että löydät uutta ja olennaista tietoa, joka on sinulle erittäin hyödyllistä. Aloitetaan!

Jaakobin protoevankeliumi
Kirjailija tuntematon
Kieli muinaiskreikka (koinee)
Genre lapsuusevankeliumi
Julkaistu 100-luku
Suomennos
Suomentaja Ulla Tervahauta
Kustantaja Suomen eksegeettinen seura
Julkaistu 2020
ISBN 978-951-9217-75-8
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Jaakobin protoevankeliumi (eli ”Jaakobin alkuevankeliumi”, myös Jaakobin evankeliumi) on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluva lapsuusevankeliumi, joka kertoo Jeesuksen perheen varhaisemmista vaiheista.

Historia

Ajoitus

Evankeliumin kirjoittajaksi on mainittu Jeesuksen veli Jaakob, mikä ei mahdollisesti kuitenkaan pidä paikkaansa. Kertomusta on pitkään pidetty sepitettynä legendana. Esimerkiksi Adolf von Harnackin mukaan teksti olisi yhdistetty 300-luvulla kolmesta lähteestä. Sen sijaan tekstilöydöt ja tekstin sisäinen aineisto osoittavat, että evankeliumi on huomattavasti varhaisempi ja yhtenäisempi.[1] Evankeliumi on todennäköisesti syntynyt ennen vuotta 165, sillä jo Justinus Marttyyri tunsi sen.[1] Tekstin mainitsee myös Origenes.[2]

Käyttö

Varhaiskirkossa Jaakobin protoevankeliumi oli hyvin kunnioitettu. Se on jättänyt jälkensä sekä hymnografiaan että ikonografiaan. Evankeliumia on käytetty varhaiskirkossa kuin se olisi ollut kanoninen kirjoitus.[1] Laajasta käytöstä kertoo myös suuri säilyneiden kreikankankielisten käsikirjoitusten määrä, noin 150. Vanhin niistä on 200- tai 300-luvulta.[1] Suurin osa on 900-luvulta tai myöhemmältä ajalta.[3]

Jaakobin protoevankeliumi käännettiin kreikasta syyriaksi, koptiksi, armeniaksi, etiopiaksi, georgiaksi, slaaviksi ja arabiaksi. Myös iirinkielinen käännös tehtiin ilmeisesti latinalaisen käännöksen pohjalta.[1] Latinalainen käännös joutui kuitenkin epäsuosioon, kun paavi Gelasiuksen bulla Decrentum Gelasium määritteli evankeliumin epäluotettavaksi. Tässä oli ilmeisesti taustalla kirkkoisä Hieronymuksen tekstiä kohtaan esittämä kritiikki.[1] Jaakobin evankeliumista tehtiin uusi latinannos vasta 1500-luvulla. Serafim Seppälän mukaan tämä oli yksi syy, minkä takia traditio Joosefin ensimmäisestä avioliitosta hylättiin läntisessä kristikunnassa.[1]

Katolinen ja ortodoksinen kirkko hyväksyvät tekstissä esitetyistä asioista esimerkiksi tiedot Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista. Katolinen kirkko määrittelee kertomuksen apokryfiseksi, Raamatun kaanonin ulkopuolelle kuuluvaksi kirjaksi.

Teoksen nimen ”protoevankeliumi” eli ”alkuevankeliumi” kuvaa sitä, että kertomukset sijoittuvat varsinaisia evankeliumeja edeltäneeseen aikaan. Teksti sai tämän nimen 1500-luvulla, jolloin siitä julkaistiin ensimmäinen nykylaitos.[3]

Sisältö

Joakim, Anna ja Maria. Kreikkalainen ikoni.

Evankeliumi kertoo lähinnä Marian syntymästä, lapsuudesta ja nuoruudesta. Tekstin alkuosa perustuu paljolti Vanhaan testamenttiin. Luvussa 18 keskushenkilöksi tulee Joosef. Luvuissa 22–24 kerrotaan Sakariaan kuolemasta,[2] mutta tätä on pidetty mahdollisesti myöhempänä lisäyksenä tekstiin.[4] Tekstin mukaan Maria syntyi Joakimille ja Annalle, kasvoi puhdasta elämää viettäen temppelissä ja uuden asuinpaikan tarvittuaan kihlattiin vastahakoiselle leskimies Joosefille. Liitto oli luonteeltaan vain sosiaalinen, ja Jumalalle elämänsä omistaneen Marian odotettiin pysyvän neitsyenä. Kun Maria tuli neitseellisesti raskaaksi, häntä ja Joosefia syytettiin rikkeestä, johon heidät kuitenkin todettiin syyttömiksi. Tekstissä on evankeliumeista tuttuja asioita, kuten Elisabethin tapaaminen ja matka Betlehemiin.[1] Teksti päättyy Jeesuksen syntymään. Syntymäkertomus poikkeaa muista muun muassa siinä, että sen mukaan paikalla olisi ollut Marian ja Joosefin lisäksi myös jonkinlainen kätilö.[2]

Jaakobin protoevankeliumi korostaa Marian puhtautta sekä Kristuksen ylevää alkuperää.[1]

Evankeliumia on kritisoitu siitä, että se ei tuntisi ajanlaskun alun Palestiinan juutalaisuutta.[2] Kirjan kuvauksessa Joakim ei pääse uhraamaan, koska hänellä ei ole lasta:

»Niin lähestyi Herran suuri päivä ja Israelin lapset toivat lahjojaan. Ja Ruuben seisoi hänen (Joakimin) edessään ja sanoi: ”Sinun ei ole lupa tuoda lahjojasi, koska et ole antanut siementä Israelille.”»
(Jaakobin protoevankeliumi I, käännös: Johannes Seppälä 1979)

Viittausta on pidetty toisen temppelin juutalaisuuteen kuulumattomana, koska Toorassa tai Talmudissa ei ole sellaista käskyä, että lapsettomat juutalaiset eivät pääsisi uhraamaan. Seppälän mukaan ongelma on teennäinen, koska Joakimia kielletään uhraamasta ensimmäisenä. Sen sijaan ajatus lapsettoman miehen syrjimisestä sopii hyvin ajanlaskun alun juutalaisuuteen, koska lisääntymiskäsky (1. Moos. 1:28) on nimenomaan miehen vastuulla.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j Seppälä, Serafim: ”Apokryfisen kirjallisuuden Maria”, Elämän äiti - Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa, s. 29–42. Helsinki: Maahenki Oy, 2010. ISBN 978-952-5652-87-1 (suomeksi)
  2. ↑ a b c d James, M. R.: The Book of James – Protevangelium: Introduction The Gnostic Society Library. Viitattu 10.5.2021.
  3. ↑ a b Infancy Gospel of James Early Christian Writings. Viitattu 10.5.2021.
  4. ↑ Shoemaker, Stephen J.: Mary in Early Christian Faith and Devotion, s. 53. Yale University Press, 2016. ISBN 9780300217216.

Kirjallisuutta

Suomennokset

  • Jaakobin protoevankeliumi. Suomennos Ulla Tervahauta. Teoksessa Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. (Toimittaneet Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 120) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2020. ISBN 978-951-9217-75-8
  • Jaakobin protoevankeliumi. Teoksessa Apokryfiset evankeliumit. Suomentanut Johannes Seppälä. Ortokirja ry, 1979 (2. painos 1980). ISBN 951-95564-0-0
  • Jaakobin evankeliumi. Teoksessa Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit. (Kreikan kielestä suomentanut Johannes Seppälä) Kuopio: Suomen ortodoksisen pappisseminaarin oppilasyhdistys, 1978. ISBN 951-837-004-4 }

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

  • Vuong, Lily C.: The Protevangelium of James. (Westar Tools and Translations) Wipf and Stock Publishers, 2019. ISBN 9781532656170
  • Zervos, George T.: The Protevangelium of James: Greek Text, English Translation, Critical Introduction: Volume 1. (Jewish and Christian Texts) Bloomsbury Publishing, 2019. ISBN 9780567053169

Muuta kirjallisuutta

  • Vuong, Lily C.: Gender and Purity in the Protevangelium of James. (Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 2.Reihe, nide 358) Mohr Siebeck, 2013. ISBN 9783161523373

Aiheesta muualla