Jacob Regnart

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Jacob Regnart:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Jacob Regnart on viime vuosina noussut kasvavaan kiinnostuksen aiheeseen, koska sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Ilmestymisestään lähtien Jacob Regnart on herättänyt keskustelua ja kiistaa sekä ajanut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ihmiset näkevät ja kokevat ympäröivän maailman. Näillä sivuilla analysoimme Jacob Regnart:n eri puolia ja tutkimme sen vaikutuksia kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan, talouteen ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan syvällistä vaikutusta Jacob Regnart:llä nyky-yhteiskuntaan.

Jacob Regnart Teutsche Lieder mit dreyen stimmen (1583)
Venus du und dein Kind

Jacob Regnart (noin 1540/1545 – 16. lokakuuta 1599) oli alankomaalainen renessanssiajan säveltäjä, hovikapellimestari Prahassa ja Innsbruckissa.

Elämänvaiheet ja työ

Regnart oli kotoisin Alankomaista. Hän työskenteli kapellimestarina muun muassa Wienissä ja Innsbruckissa, arkkiherttuan hovissa, sekä lopuksi keisarin palveluksessa Prahassa. Hän tuli Habsburgien palvelukseen jo 1557, todennäköisesti poikakuorolaisena, mutta jo 1564 hänelle on maksettu aikuisen kuorolaisen palkka. Hän opiskeli Italiassa 1560-luvulla, mutta oli elämänsä loppuun saakka Habsburgien palveluksessa. Hän työskenteli keisari Maximilian II:n, Rudolf II:n ja arkkiherttua Ferdinandin palveluksessa.[1]

Regnart on säveltänyt niin maallista kuin hengellistä musiikkia. Hänet tunnettiin ennen muuta maallista teoksistaan kuten kahdesta Canzone italiane -kirjasta, kahdesta teoksesta, joiden otsikko on Threni Amorum, ja ennen muuta kokoelmista Kurtzweilige teutsche Lieder nach Art der Neapolitanen oder welschen Villanellen (1576–1591).[2] Kokoelman ehkä tunnetuin sävelmä on ”Venus du und dein Kind”. Sävelmä oli suosittu ja se levisi muotisävelmänä ympäri Eurooppaa. Sitä käytettiin lemmenlaulujen lisäksi myös varoitusriimeissä ja pilkkalauluissa. Pian siihen liitettiin hengellinen teksti, jo 1578 hautajaislaulu "Hilf Gott wie ist zu Gross". Sävelmän on liittänyt 1609 Melchior Vulpius tekstiin Auf meinen lieben Gott, ja sitä kautta se on tullut tunnetuksi. Suomessa sävelmä Kangasalan käsikirjoituksessa 1624.[3] Sävelmää on käytetty monien eri tekstien yhteydessä ja useat säveltäjät ovat käyttäneet sävelmää omissa teoksissaan, muun muassa Heinrich Schütz, Georg Philipp Telemann ja Johann Sebastian Bach useissa kantaateissaan esimerkiksi BWV 5, BWV 89 ja BWV 136.[2]

Regnartin sävelmä lauluun "Venus du und dein Kind" tunnetaan myös Suomessa. Se on sävelmänä muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virressä 4 "Iloitse morsian".

Regnartin sävelmä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

  • 4 Iloitse morsian Tanskalainen 1500-luvulta (Fryd dig, du Kristi brud). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1864.
  • 200 Oi, kuinka ihana Haqvin Spegel 1694 (O huru ljuvlig är). Suom. virsikirjaan 1701. Uud. virsikirjaan 1886
  • 297 Mun hyvään Herraani Sigismund Weingärtner 1604 (Auf meinen lieben Gott). Ruots. Haquin Ausius 1641. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1865, Julius Krohn 1880, komitea 1984.
  • 314 Suo, Jeesus rakkaani Mahd. Frans Andell 1889. Uud. komitea 1937.
  • 478 Jos, Jeesus, Herrani Zachris Topelius (Om jag ej haver dig) 1869. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984.

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 104 Iloitse, morsian, ja riennä vastahan/ Gläd dig. du Kristi brud. Tanskalainen 1500-luvulla (Fryd dig, du Christi Brud) Ruots. 1642, suom. Hemminki Maskulainen v: n 1605, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)
  • 404 On kaunis, ihana huoneesi, Jumala/ Så skön och ljuvlig är din boning Haquin Spegel Ps. 84 pohjalta (O Huru liuflig är Tin boning) 1694, Britt G. Hallqvist 1984, suom. v: n 1701 virsikirjaan, uud. suom. Niilo Rauhala 1984, 1998
  • 545 Oi Jeesus, neuvoa nyt anon/ O Jesus, rik av nåd Johann Heermann 1630 (Wo soll ich fliehen hin), Ruots. Lorenz Springer 1676, Anders Frostenson 1978, suom. v: n 1701 virsikirjaan, Uud. suom. Pekka Kivekäs 1996

Cantemus[4]

  • 36 Iloitse morsian Tanskalainen 1500-luvulta. Suom. Hemminki Maskulainen 1605, uud. Elias Lönnrot 1864
  • 248 Oi kuinka ihana Haqvin Spegel 1694. Suom. 1701

Hengellinen laulukirja

  • 159 Oi kuinka ihana Haqvin Spegel 1694
  • 598 Iloitse, morsian Tanskalainen 1500-luvulta

Lähteet

  1. ↑ Jacob Regnart hyperion-records.co.uk. Viitattu 6.4.2020.
  2. ↑ a b Jacob Regnart (Composer) bach-cantatas.com. Viitattu 6.4.2020.
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1-204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 277. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6
  4. ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012. ISBN 978-952-9627-71-4