Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota)
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota), joka on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota) on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön huomion, joten on tärkeää analysoida ja syventää tätä aihetta. Kautta historian Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota):llä on ollut merkittävä rooli eri yhteyksissä ja se on vaikuttanut muun muassa sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Siksi on välttämätöntä tutkia tätä aihetta perusteellisesti ymmärtääksesi sen vaikutus ja merkitys nykyään. Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota):n yksityiskohtaisen tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, jotta voimme osaltaan rikastaa tietoa ja ymmärtää sen tärkeyttä.
| Jalkaväkirykmentti 1 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Jalkaväkirykmentti 1 (JR 1) oli Suomen maavoimien 10. divisioonan yksikkö jatkosodassa. Sen rungon muodostivat välirauhan aikaisen 1. prikaatin varusmiesyksiköt täydennettynä Päijänteen sotilasläänin ja Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin perustamilla reserviläisyksiköillä.
Perustaminen
Perustamisvaiheessa rykmentin kokoonpanoon kuuluivat:
- Esikunta
- I pataljoona (I/JR 1) 1. prikaatin I pataljoona
- II pataljoona (II/JR 1) 1. prikaatin II pataljoona
- III pataljoona (III/JR 1) Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri perusti Lemillä
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 1)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 1)
- Kolonna (Kol./JR 1)
Jalkaväkirykmentti 1 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.
Komentajat
Rykmentinkomentajina olivat:[1]
- jääkärieversti Lauri Maskula 18. kesäkuuta 1941 - 18. marraskuuta 1943
- everstiluutnantti Tauno Viljanen 18. marraskuuta 1943 - 30. kesäkuuta 1944
- eversti Kosti Lyly 30. kesäkuuta - 4. joulukuuta 1944
Lähteet
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
Viitteet
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. ('Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9