Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Jan Guillou:n kiehtovaan maailmaan ja löytää kaiken, mitä tällä teemalla on meille tarjota. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jan Guillou:n kaikkia näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä, kaikissa edistyksissä ja muutoksissa, joita se on kokenut ajan mittaan. Lisäksi tutustumme alan asiantuntijoiden mielipiteisiin ja läheisesti Jan Guillou eläneiden ihmisten kokemuksiin. Valmistaudu siis uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle, joka jättää sinulle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Jan Guillou:stä.
Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva.
Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guillou on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
Isäpuoltaan Guillou on kuvannut omaelämäkerrallisessa romaanissaan Pahuus. Siinä hänet esitetään sadistina, joka pahoinpitelee poikapuoltaan päivittäin. Guilloun äiti ja sisarpuoli ovat kiistäneet kuvauksen todenperäisyyden. Myös Guilloun opettajien mukaan romaani on paljolti sepitettä.
Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen väitti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia.[1] Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.[2]
Vuonna 1973 Guillou tuomittiin vankeuteen vakoilusta niin sanotun IB-jutun takia. Guillou ja Peter Bratt paljastivat Ruotsin puolustusvoimien salaisen tiedustelutoimiston Informationsbyrånin toiminnan.[3]
Guillou toimi 1960- ja 1970-luvuilla maolaisen Clarté-organisaation piirissä.[4] Puolen vuoden ajan hän oli myös Clartéa lähellä olevan Ruotsin kommunistisen puolueen (aiemmin Marxisti-leninistien kommunistinen liitto KFML) jäsen, mutta hänet erotettiin puolueesta hänen jätettyään jäsenmaksunsa maksamatta ollessaan ulkomailla. Nykyään hän sanoo olevansa sosialisti mutta ei kommunisti.[5]
Guillou tunnetaan myös ristiretkiaikaan sijoittuvasta romaanisarjasta, jonka päähenkilö on temppeliherraksi pakotettu ruotsalainen Arn Magnusson. Näiden lisäksi kirjailijan suositumpiin romaaneihin kuuluu hänen omaan nuoruuteensa perustuva Pahuus (Ondskan), josta Mikael Håfström ohjasi samannimisen elokuvan vuonna 2003. Pahuus on päätynyt Suomessa 2012 Pasi Lampelan dramatisoimana Kansallisteatterissa myös näyttämölle.