Jari Mäenpää
Jari Mäenpää:n yhteydessä on tärkeää korostaa tämän aiheen tai henkilön merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Jari Mäenpää on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja sen vaikutus on tuntunut arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jari Mäenpää:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen nykyään. Syvällisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Jari Mäenpää:n merkitystä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
| Jari Mäenpää | |
|---|---|
 Mäenpää Bloodstock Open Air -festivaalilla, 2011 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. joulukuuta 1977 |
| Ammatti | muusikko, lauluntekijä |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1997− |
| Tyylilajit | melodinen death metal, folk metal, power metal, viikinkimetalli, melodinen black metal |
| Soittimet | laulu, kitara, kosketinsoitin, basso |
| Yhtyeet | Wintersun, Cadacross, Ensiferum, Immemorial, ArthemesiA |
| Levy-yhtiöt | Spinefarm, Low Frequency, Nuclear Blast |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
|
|
Jari Mäenpää (s. 23. joulukuuta 1977) on suomalainen muusikko, joka tuli tunnetuksi metalliyhtye Ensiferumin laulaja-kitaristina vuosina 1996–2004. Vuonna 2003, Ensiferumin toisen albumin äänitysten päätyttyä, Mäenpää erotettiin yhtyeestä ja hän lähti rakentamaan omaa sooloprojektiaan, jonka nimeksi tuli Wintersun. Sen kanssa Mäenpää on julkaissut neljä studioalbumia.
Mäenpää on kitaransoittajana alkeisoppitunteja lukuun ottamatta itseoppinut ja opetellut soittamaan lainaamalla esimerkiksi Metallican ja Megadethin nuottikirjoja. Mäenpää on tunnettu monipuolisesta äänestään, joka kattaa niin örinälaulun kuin puhtaan laulun. Asim Searathin liityttyä Wintersuniin Mäenpää on keskittynyt keikoilla vain laulamiseen.[1]
Mäenpää on rakentanut "puolistudion", joka on hänen omien sanojensa mukaan kotistudio eräillä ammattilaisominaisuuksilla. Mäenpään tavoite on käyttää studiota Wintersunin musiikkiin.[2]
Diskografia
- Ensiferum
- Demo 1 (1997, omakustanne)
- Demo II (1999, omakustanne)
- Hero in a Dream (1999, omakustanne)
- Ensiferum (2001, Spinefarm Records)
- Iron (2004, Spinefarm Records)
- 1997–1999 (2005, omakustanne)
- ArthemesiA
- Devs - Iratvs (2001, Native North)
- Cadacross
- Corona Borealis (2002, Low Frequency)
- Wintersun
- Wintersun (2004)
- Time I (2012)
- The Forest Seasons (2017)[3]
- Time II (2024)
Lähteet
- http://www.imperiumi.net/int_2.php?id=466/ Arkisto. Luettu 11.1.2021
Viitteet
- ↑ Toimittaja: Minttu Harju: Wintersun esittelee uuden kitaristinsa Asim Searahin KaaosZine. 13.4.2017. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ Eckhard Doll: Keeping the Fire Burning Through Dark Times steinberg.net. Viitattu 7.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Faniarmeijalle lohtua: Wintersun askarteli "välityönään" oman versionsa Neljästä vuodenajasta Soundi.fi. Viitattu 11.1.2021.
Aiheesta muualla
- http://www.wintermadness.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.wintersun.fr (Arkistoitu – Internet Archive)
| Studioalbumit | |
|---|---|
| Demot | Winter Madness (2004) |
| DVD:t | Live at Summer Breeze 2005 |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
