Nykyään Jens Christian Hauge on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Jens Christian Hauge:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja kiinnostuksenkohde monille. Sekä akateemisesti että henkilökohtaisesti Jens Christian Hauge on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai tieteellinen konteksti, Jens Christian Hauge on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja tutkimusta, joka pyrkii selvittämään sen monimutkaisuutta ja seurauksia tämän päivän yhteiskunnalle. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Jens Christian Hauge:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia ympäristöömme.
Jens Christian Hauge (15. toukokuuta 1915 – 30. lokakuuta 2006[1]) oli Norjan vastarintaliikkeen sotilaallisen organisaation johtaja toisen maailmansodan aikana sekä Norjan puolustusministeri vuosina 1945–1952 ja oikeusministeri vuonna 1955. Poliittisen uransa jälkeen hän toimi liike-elämässä muun muassa SAS-lentoyhtiön ja Statoil-öljy-yhtiön johdossa. Hän kuului Norjan työväenpuolueeseen ja oli sosiaaliselta taustaltaan torpparisukua.[2]
1950-luvun lopulla Hauge osallistui järjestelyihin, joilla Norja myi 20 tonnia raskasta vettä Israelille. Noin puolet raskaasta vedestä ostettiin takaisin Norjaan vuonna 1991.[3][4]
Puolustusministerinä toimiessaan Hauge antoi tukea suomalaisten sosiaalidemokraattien vaalityöhön.[5]