Nykymaailmassa Jeroen Krabbé on saavuttanut väistämättömän merkityksen monilla alueilla. Sen vaikutus ulottuu henkilökohtaisesta ammatilliseen, kulttuurin, sosiaalisen ja politiikan kautta. Kiinnostus Jeroen Krabbé:tä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe useilla foorumeilla ja mediassa. Sekä asiantuntijat että tavalliset kansalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita ymmärtämään ja analysoimaan Jeroen Krabbé:n nyky-yhteiskunnassa tuomia seurauksia ja haasteita. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja päivitetty näkemys Jeroen Krabbé:stä, käsitellä sen monia puolia ja ehdottaa kriittistä ja pohdiskelevaa lähestymistapaa tähän nykypäivänä kaikkialla esiintyvään ilmiöön.
Jeroen Aart Krabbé [1][2] (s. 5. joulukuuta 1944, Amsterdam, Noord-Holland) on alankomaalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvista Gestapon vihollinen nro. 1 (1977), 007 vaaran vyöhykkeellä (1987), Rankaisija (1989), Takaa-ajettu (1993), Left Luggage (1998), Kohtalon arkkitehdit (2001) ,Ocean's Twelve (2004) ja Transporter 3 (2008).
Krabbé on naimisissa Hermanselvennä kanssa. Heillä on kolme poikaa, Martjin (s. 1968), Jasper (s. 1970) ja Jakob (s. 1983). Hänen isoisänsä ja isänsä olivat maalareita ja hänen äitinsä oli kääntäjä ja kirjailija. Hänellä on myös veli Tim, joka on kirjailija.