Jevhenija Bosch

Tässä artikkelissa käsitellään muuttujan Jevhenija Bosch merkitystä nykyisessä kontekstissa. Jevhenija Bosch on noussut merkityksellisyyteen useilla alueilla, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Jevhenija Bosch:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut sellaisiin näkökohtiin kuin kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida ja ymmärtää Jevhenija Bosch:n vaikutus elämäämme sekä sen läsnäolon seurauksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on syventyä Jevhenija Bosch:n tärkeimpiin näkökohtiin ja käsitellä sen kehitystä, sen haasteita ja heijastuksia tulevaisuuteen.

Jevhenija Bohdanivna Bosch (ukr. Євгенія Богданівна Бош, Jevhenija Bohdanivna Boš, ven. Евге́ния Богда́новна Бош, Jevgenija Bogdanovna Boš, alkuaan Jevhenija Hotlibivna Maisch, ukr. Євгенія Готлібівна Майш, Jevhenija Hotlibivna Maiš; 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1879 Ajigiolin kylässä[1] lähellä Otšakivia, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. tammikuuta 1925 Moskova) oli bolševikkeja edustanut poliitikko. Hänestä tuli Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan ensimmäinen kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja. Hän toimi Ukrainan bolševikkihallituksen väliaikaisena johtajana 17. joulukuuta 1917 – 9. maaliskuuta 1918.

Bosch oli syntyperältään juutalainen. Hänen puolisonsa oli tunnettu bolševikkijohtaja Georgi Pjatakov.

Poliittisen uransa Bosch aloitti vuonna 1890 kiinnostuttuaan sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Hänestä tuli Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen Kiovan-komitean johtaja 1911. Vuonna 1912 hänet vangittiin, häneltä otettiin kansalaisoikeudet ja hänet karkotettiin eliniäksi Siperiaan.

Vallankumouksen 1917 jälkeen hänestä tuli Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (bolševikkien) aluekomitean sihteeri Ukrainaan. Ukrainan itsenäistymisprosessi alkoi joulukuussa 1917, kun Saksa ja Neuvosto-Venäjä solmivat aselevon Brest-Litovskin rauhanneuvotteluissa. Bolševikit pyrkivät vastustamaan Ukrainan kansallisten sosiaalidemokraattien itsenäisyyspyrkimyksiä ja kilpailevaa Ukrainan kansantasavaltaa sekä muodostamaan entisestä Venäjän keisarikunnasta neuvostovaltaan perustuvan liittovaltion. Boschin johtajakaudella Ukrainassa valtaa piti käytännössä Ukrainan kansantasavallan hallitus, joka teki rauhan saksalaisten kanssa jo ennen Brest-Litovskin rauhansopimusta, minkä vuoksi Saksa tunnusti Ukrainan kansantasavallan. Tämän vuoksi myös Ukrainan neuvostovalta joutui julistautumaan itsenäiseksi kilpaillakseen suosiosta ukrainalaismielisten sosiaalidemokraattien kanssa. Bosch erosi tehtävästään 1918 vastalauseeksi sille, että Brest-Litovskin rauha teki Ukrainasta Saksan alamaisen.

Sittemmin Bosch palveli neuvostohallitusta monissa tehtävissä Ukrainan ulkopuolella. Tuskallisen sairauden murtamana hän teki itsemurhan vuonna 1925.

Lähteet

  1. ↑ Kirkkokirja - muistiinpano syntymästä ja kasteesta. (ru) ukr. (Запис № 18(ж) про народження 22 серпня (ст. ст.) 1879 р. та хрещення Євгенії Бош (Євгенії Готлібовни Майш), радянської партійної та державної діячки // Державний архів Миколаївської області. Ф. 484. Оп. 1. Спр. 888. Арк. 13зв–14.).

Aiheesta muualla