Nykyään Johan Jakob Burman on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Johan Jakob Burman:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikessa politiikasta popkulttuuriin. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Johan Jakob Burman:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan, tutkien sen eri puolia ja sitä, kuinka se on vaikuttanut elämäämme tavoilla, joita emme ehkä ole edes ajatelleet aiemmin. Todistusten, tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen avulla on tarkoitus valaista tätä aihetta ja tarjota lukijoille täydellinen ja päivitetty näkemys Johan Jakob Burman:stä.
Johan Jakob Burman (30. maaliskuuta 1771 Pernaja – 29. huhtikuuta 1824 Abrå, Hälsingland) oli suomalainen soturi.[1]
Burmanin vanhemmat olivat kapteeni Joonas Vilhelm Burman ja Maria Ulriika Bartheels ja puoliso vuodesta 1823 Inga Kristiina Silfversparre (k. 1864). Burman kävi koulua Porvoossa ja ryhtyi 1787 maanmittausalalle, mutta osallistui jo seuraavana vuonna Kustaa III:n joukoissa Venäjän sotaan.[1] Hän jäi vangiksi Kyrön taistelussa 1789 ja vapautui 1791. Suomen sodassa 1808–1809 hän oli Sandelsin adjutantti, osallistuen muun muassa Koljonvirran taisteluun ja yleten sen jälkeen kapteeniksi. Vuonna 1814 Burman osallistui majurina Norjan sotaretkeen ja ylennettiin everstiluutnantiksi. Hänen muistiinpanonsa ilmestyivät hänen poikansa julkaisemana 1865 Tukholmassa nimellä Anteckningar förda under tiden från 1785 till 1816 jämte relation om Savolax brigadens operationer under 1808 och 1809 års krig.[1][2]